Kirjallinen tuotanto

Sillanpää, elämä ja teokset

Vuonna 1937 ilmestynyt F. E. Sillanpää, elämä ja teokset on Vaaskiven lyhyen ja intensiivisen kirjallisen uran kypsä esikoisteos. Elämäkerrallinen teos sisältää romaanimaisia piirteitä ja siitä voi tunnistaa Vaaskiven esikuvien Egon Friedellin ja Stefan Zweigin tyylin. Vaaskivi itse piti teosta psykologisena romaanina. Teoksesta heijastuu vahvana myös Vaaskiven seuraavassa teoksessa esittelemä Freudin psykoanalyysi.

Vaistojen kapina

Vaistojen kapina (1937) on nuoren kirjailijan harvinaisen kypsä kulttuurikriittisen teosparin ensimmäinen osa ja myös ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen johdanto psykoanalyysiin ja Freudiin. Teos on kirjoitettu kunnianosoitukseksi sille, että Freud oli nostanut alitajunnan pimeydestä tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Teoksen nimessä tekijä ennakoi alitajuisen nousua yliviljellyn rationalismin ikeestä.

Huomispäivän varjo

Vaistojen kapina ja sen 1938 ilmestynyt jatko-osa Huomispäivän varjo sisältävät 900-sivuisena pakettina laajan tulkinnan 1900-luvun ihmisen haaksirikosta ja yhden sukupolven maailmankatsomuksesta. Huomispäivän varjossa Vaaskivi kokoaa yhteen vuosisadan alun suuren yhteiskunnallisen, aatteellisen ja taiteellisen murroksen moniulotteisella ja syvällisellä tavallaan. Teos on edelleen ajankohtainen ja kokonaisuutena kirjallisuudessamme harvinainen kulttuurikatsaus

Loistava Armfelt

Vaaskivelle tunnusomainen maalauksellinen tyyli pääsee oikeuksiinsa hänen historiallisissa romaaneissaan, joista ensimmäinen, vuonna 1938 ilmestynyt ja Martti Haavion ideasta alkunsa saanut Loistava Armfelt kuvaa suomalaisen kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin vaiheita Euroopan kuohuvalla poliittisella kentällä. Vaaskivi käsittelee poliittisen elämän että yleensä rokokoon valheellisuutta ja epäaitoutta pääasiassa päähenkilönsä sisäisten tuntemusten kautta. Historiallisuudestaan huolimatta romaanissa on Vaaskiven tapaan vahva psykologinen lataus. Teos on käännetty myös ruotsiksi.

Rooman tie

Rooman tie (1940) kuvaa Vaaskiven merkittävimmän ulkomaanmatkan tunnelmia vuodelta 1939. Kustantajan taloudellisella tuella Vaaskivi matkusti puoleksi vuodeksi Italiaan, näki niin Medicien palatsit kuin Mussolinin fasistien joukkokokoukset ja lopuksi koko sodaksi muuttuvan ilmapiirinkin. Teos ei ole pelkästään kulttuuri- ja matkakuvaus, vaan laajenee ajan kulttuurifilosofiseksi pohdinnaksi

Pyhä kevät

Romaani Jeesuksesta ja pääsiäisviikon tapahtumista oli vielä kesken Tatu Vaaskiven kuollessa 1942. Teoksesta oli tarkoitus tulla peräti 3-osainen, mutta valmiiksi Vaaskivi ehti saada 200 liuskaa ennen menehtymistään. Teos ilmestyi kuitenkin Vaaskiven kuolemaa seuranneena vuonna nimellä Pyhä kevät. Raamatullinen aihe oli Vaaskiven pitkäaikainen suunnitelma ja sen vaikutus näkyy epäsuorasti myös varhaisemmissa teoksissa. Vaaskiven tyylin huomioiden teoksesta oli tulossa enemmänkin psykologinen kuin historiallinen romaani Jeesuksesta. Tämä ehtii näkyä kuitenkin vain teoksen viimeisissä luvuissa.

Yksinvaltias I ja II

Kaksiosaista Yksinvaltiasta (1941-42) voidaan pitää Vaaskiven pääteoksena. Yksinvaltias kuvaa vakavamielistä ja vetäytyvää keisari Tiberiusta ja tämän vaiheita osin dramaattisestikin. Vaaskivi rinnastaa romaanin vaiheet selvästi 1930- ja 40-lukujen kuohuvaan sodanpalvontaan. Itsevaltias valmistelee myös Vaaskiven seuraavaa kirjaa kristinuskon synnystä, ja hän kirjoittaakin teoksia osittain samaan aikaan.

Yksinvaltias I ja II

Yksinvaltias oli menestys, sota-aikana molemmista teoksista julkaistiin useita painoksia. Teos sai myös ensimmäisen Kalevi Jäntin palkinnon. Menestykseen vaikutti varmasti myös Vaaskiven suvereeni ja kaikkia aisteja hemmotteleva kirjoitustyyli. Teosta on mielenkiintoista verrata myöhemmin ilmestyneisiin Mika Waltarin historiallisiin romaaneihin, vaikka teosten tyylit eroavatkin varsin paljon toistaan.

Tekstit Jukka Pennanen