Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen…
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa:…
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…
Kuva hiihtäjäpojista Vanajaveden jäällä on luultavasti otettu aivan vuosisadan alussa, ennen vuotta 1904, jolloin kuvan ottaja lehtori Edvard Palander suomensi nimensä Suolahdeksi. Myös kortin julkaisija, Hämeenlinnan uusi kirjakauppa, lopetti…
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840)…
Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.
Hemmet och samhället -lehden kolmessa numerossa1894 ilmestynyt Minna Canthin Ompelija-kertomuksenruotsinnos.Alaviitteessä: Denna novell är af förf. afsedd för Suomen Kuvalehti, Hemmet och samhället och en tysk tidning.
Esitelmä ("Kuinka voisi Suomen Naisyhdistys tehokkaimmalla tavalla edistää siveellisyyspyrintöjä maassamme?") ilmestyi 1892 Hemmet och samhället -lehdessä sekä suomeksi (Minna Canth siveellisyyspyrinnöistä) Keski-Suomi-ja Pohjalainen -lehdissä 1892.
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…
Kirjoitus oli vastine Finland-lehdessä (nro 257) julkaistulle, nimimerkki "Qvinnoröster i landsorten" laatimalle kirjoitukselle. Jälkimmäinen oli puolestaan vastine Valvojassa (nro 70) ilmestyneelle kirjoitukselle.
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…
Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.
Näytelmän käsikirjoitus. Kansilehdellä on teksti: "Sylvi, Skådespel i fyra akter af Minna Canth" Käsikirjoitus on kirjoitettu konseptiarkeille, jotka on sidottu yhteen.
Lyijykynällä kirjoitettu konsepti omaelämäkertaan. Kyseessä on lyhyt katkelma, jossa on paljon yliviivauksia. Canth kirjoitti tekstin norjalaiselle Samtiden-lehdelle vuonna 1891.
Teksti on kirjoitettu lyijykynällä. Teksti on kirjoitettu palstoittain ja paperi on taiteltu palstojen mukaan. Tekstissä ei ole otsikkoa ja vaikuttaa alkavan keskeltä. Kirjoittamisajankohta ei ole tiedossa.
Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…
Minna Canthin kirjoittama kirje veljelleen Gusti Johnsonille 5.9.1877.(Digitietueen lopussa näkyy alkua toisesta kirjeestä: Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin kirje äidilleen Ulrika Johnsonille 9.10.1877.)
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu luultavasti vuonna 1864. Kirjeessä Minna Johnson ilmoittaa professorilleen eroavansa Jyväskylän seminaarista ja lopettavansa näin opiskelunsa.
Kirjekonseptiin ei ole merkitty päiväystä eikä saajan nimeä. Tiedot on päätelty kirjeen sisällöstä.Kirje käsittelee Canthin ruotsiksi kirjoittaman Sylvi-näytelmän kirjoittamista.
Kyseessä on vastauskonsepti Nya Pressen -lehden toimittaja Axel Berndtsonin Minna Canthille 11.6.1893 lähettämään kirjeeseen. Kirjeessä ei ole päivämäärää eikä allekirjoitusta.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
