Aineistot (yhteensä 241)

  • Julkaisija on tarkasti "Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto"

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 3.-4. vihko ilmestyi huhtikuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Apinat. II. S.…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 2. vihko ilmestyi helmikuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Keisari ja…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 1. vihko ilmestyi tammikuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Apinat. A. E.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 6. vihko ilmestyi joulukuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi marraskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi lokakuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehittyminen…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 3. vihko ilmestyi syyskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Pakanuuden loppu ja…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 2. vihko ilmestyi elokuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Myrskypäivien…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 1. vihko ilmestyi heinäkuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Maailman synty ja…

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus, jonka alaotsikkona: "Suomen Naisyhdistyksen haaraosasto Kuopiossa"Koskee siveellisyysrikoksista annettuja tuomioita. Tyylistä päätellen voi olla Minna Canthin kirjoittama. Todennäköisesti…

1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus.Helle Kannilan (Minna Canthin kirjallinen tuotanto, 1967) mukaan kirjoitus on "tyylistä päätellen Minna Canthin kirjoittama". Kirjoituksessa pohditaan muun…

1886
Savo-lehdessä 13.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (1. p. heinäk.)" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämiä reaktioita. Canth kannatti muun muassa…

1886
Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut"  raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa  selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää…

X
1887
Tapio-lehdessä 20.7.1887 ilmestynyt, mahdollisesti Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Tapion toimitukselle. "Into ja velvollisuus"". Aiheena on samassa lehdessä (9.7.1887) julkaistuun Jonas Castrénin kirjoitukseen liittyvä polemiikki,…

1885
Keski-Suomi-lehdessä 19.12.1886 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä "Wilja". Kirjoituksessa luvataan menneitä aikoja muistellen lähettää lehdelle lisää Kuopion kirjeitä, mutta näin ei tapahtunut.

1879
Nimimerkki Wilja on tunnetusti Minna Canthin. Ilmestyi jatkokertomuksena lehden numeroissa 50 ja 51.

1879
Nimimerkki Wilja on tunnetusti Minna Canthin. Ilmestyi jatkokertomuksena lehden numeroissa 48 ja 49.

Valokuva otettu vuosien 1890 ja 1894 välisenä aikana. Lienee viimeisiä Canthista otettuja kuvia.

1902
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…

1907
Minna Canthin kaupan työntekijöitä ryhmäkuvassa. Kuva on otettu 15.10.1907.

1902
Minna Canthin kotitalo, Kanttila, Kuninkaankatu 15, Kuopio. Kuvattu pihan puolelta.

1902
Minna Canthin talo, Kanttila, Kuninkaankatu 15. Kuvattu Kirkkopuiston kulmalta.

1902
Minna Canthin tyttären Maiju Canthin kihlajaiskuva. Kuvassa vas. Lyyli Andersin (o.s. Canth), Fjalar Andersin, Wenny Canth, Jussi Canth, Elli Canth, Maiju Canth, Veikko Vuorisalo, Anni Levander (o.s. Canth), Väinö Levander, lapset Toini (oik.),…

1894
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…

1894
Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta

Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta.

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1892
Tekijän käsikirjoituksesta suom. Minna Canth

1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus otsikolla: "Kuopiosta. Hiukan vastinetta Uudelle Suomettarelle", allekirjoituksena: "Syrjäinen nainen eikä herra". Kyseessä on vastaus Uudessa Suomettaressa…

1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus allekirjoituksella "Syrjäinen". Elämäkerroissa kirjoitus on esitetty Minna Canthin laatimaksi, samoin teoksessa Päivälehden historia (Rytkönen, s.…

1897
Robert Kiljanderin muistelmia ystävästään Minna Canthista. Nuori Suomi s. [69]–80.

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1882
Niilo Sarelius oli Suomalaisen teatterin näyttelijä.

1882
Tapio-lehdessä 9.12.1885 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus, allekirjoituksena Naislyseon ystävät Kuopiossa. Kannilan mukaan: "Polemiikkia B.F.G:n Suomettaressa julkaisemaa kirjoitusta vastaan. Tyylistä päätellen Minna Canthin kirjoittama."…

1894
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…

1897
Minna Canthin jälkeen jättämä kertomuksen katkelma. Canthin alkuperäinen käsikirjoitus on myös digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Kaupungin seurahuoneella".

1897
Nimeä vailla oleva kertomus ujosta ylioppilaasta. Uudessa Kuvalehdessä (31.9.1897) ilmestynyt Canthinpostuumi, keskeneräinen kertomus, jolla ei ollut otsikkoa. Alkuperäinen käsikirjoitus on digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Petter Kivimaa".

1895
Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.

1895
Uudessa Kuvalehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1894
Hemmet och samhället -lehden kolmessa numerossa1894 ilmestynyt Minna Canthin Ompelija-kertomuksenruotsinnos.Alaviitteessä: Denna novell är af förf. afsedd för Suomen Kuvalehti, Hemmet och samhället och en tysk tidning.

1894
Folkets blad -lehdessä 1894 ilmestynyt Minna Canthin Herran terttu, kullan nuppu -kertomuksen ruotsinnos.
 
Koneluettavat metatiedot: