Nakkilan vanha paloasema Leistilän risteyksen tuntumassa. Jalmari Salovaaran suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1943, ja se toimi paloasemana vuoteen 1998 asti. Värikuvan on ottanut Niina Uusi-Seppä vuonna 2009.
Ruskilan perinnepiirin haastattelema Toivo Laaksonen kertoilee nahkiaistokeitten rakentamisesta. Maire Raunion laatima kirjoitus ilmestyi Ruskilan kotiseutulehti Tyvipään kylässä vuonna 1998.
Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa. Sestominen on yksi tukkilaiskisojen taitolaji, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana.
Ensimmäinen Kokemäenjoen yli rakennettu kiinteä silta toimi alunperin rautatiesiltana Tampereella. Nakkilan Arantilankoskella silta vihittiin käyttöön vuonna 1938. Se purettiin uuden sillan tieltä talvella 1989-90.
Nakkilalainen perinteenkerääjä Vihtori Grönroos kuvattuna vuonna 1951. Kuviin liitetyn tekstin mukaan "mielityössään tutkimassa vanhoja raunioita". Alimman kuvan oikeanpuoleinen mies tuntematon. Kuvat Nakkila-Seuran kokoelmista.
Villilän kartanoa ovat asuneet von Jordanin, Avellanin, Pohjalan ja Grönlundin suvut. Kartanon nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1852 ja sen on suunnitellut A.F. Granstedt. Kuvassa kartano vuonna 2007.
Uno Sjöström suunnitteli ylimmäisen kuvan rakennuksen autotalliksi vuonna 1922. Rakennuksessa toimii nykyisin kesäkahvila. Keskellä viljamakasiini, joka valmistui vuonna 1923 arkkitehtinään Ole Grinberg. Alimmassa kuvassa karjanhoitokouluna ja…