Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä Oulun…
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon ottavaa…
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…
Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.
Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.