Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…
Kirkonpiirin koulun jumppasaliin on oma sisäänkäynti, samasta pääsee myös kirjastotilaan, joka sijoittuu kuvassa etuvasemmalle.
Toinen kuva on kuvattu Pappilan suunnalta, kauniit syksyiset puut syleilevät koko koulurakennusta.
Valpperin kyläkoulussa on uudet, tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat.
Koulu kehittää toimintaansa ympäristö- ja luontokoulun suuntaan ja kaikki luokat hyödyntävät ympäröivää lähimaastoa oppimisympäristönä.
Koulu sai vihreän lipun käyttöoikeuden…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
