Aineisto
Haapamäen kansakoulu
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Haapamäen kansakoulu
Vaihtoehtoinen nimeke
Pohjapiirustukset, Haapamäen kaksois-kansakoulusta
Aihe
Kuvaus
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina 1894-1916 Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kaksoiskansakouluna, kahden opettajan kouluna.
Yleisen oppivelvollisuuden myötä 1920-luvulla koulu tarvitsi lisää tilaa alakoulua varten. Haapamäen koulun tontille rakennettiin toinenkin koulurakennus, johon sijoitettiin myös yläkoulun veistosali ja alakoulunopettajan asunto. Koulu sai myös kolmannen opettajan. Digitoidussa rakennuspiirustuksessa näkyvät molemmat koulutalot, ulkohuone ja sauna, joten se lienee tältä ajalta.
Myös Rengon kunnankirjasto sijaitsi Haapamäen koululla vuosikymmenien ajan, senkin jälkeen, kun kansakoulu siirtyi vuonna 1954 Nevilän kouluun. Koulurakennus on tarjonnut eri aikoina tilat myös mm. kansalaiskoululle ja kansalaisopistolle sekä lasten kuvataidekoululle. Vuodesta 1999 savenvalaja Heli Valaja on pitänyt koululla keramiikkastudiotaan. Puolet talosta on edelleen Vanajaveden opiston käytössä. Renko-seura on käynyt neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin kanssa rakennuksen ostamisesta.
Yleisen oppivelvollisuuden myötä 1920-luvulla koulu tarvitsi lisää tilaa alakoulua varten. Haapamäen koulun tontille rakennettiin toinenkin koulurakennus, johon sijoitettiin myös yläkoulun veistosali ja alakoulunopettajan asunto. Koulu sai myös kolmannen opettajan. Digitoidussa rakennuspiirustuksessa näkyvät molemmat koulutalot, ulkohuone ja sauna, joten se lienee tältä ajalta.
Myös Rengon kunnankirjasto sijaitsi Haapamäen koululla vuosikymmenien ajan, senkin jälkeen, kun kansakoulu siirtyi vuonna 1954 Nevilän kouluun. Koulurakennus on tarjonnut eri aikoina tilat myös mm. kansalaiskoululle ja kansalaisopistolle sekä lasten kuvataidekoululle. Vuodesta 1999 savenvalaja Heli Valaja on pitänyt koululla keramiikkastudiotaan. Puolet talosta on edelleen Vanajaveden opiston käytössä. Renko-seura on käynyt neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin kanssa rakennuksen ostamisesta.
Kieli
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe2019121147505
Provenienssi
Hämeenlinnan kaupunginarkisto
Formaatti
Kuva/JPEG
Mittasuhteet
1 piirustus
Kokoelma
Viittaus
Elo, Hugo I., “Haapamäen kansakoulu,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 14. joulukuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/134763.