Kertoja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Salmijärvellä. Äiti oli jäänyt leskeksi, lapsia oli yksitoista. Norjalaiset ostivat metsiä ja puut uitettin Paatsjokea pitkin. Perheen pojat olivat vuoronperään savotoissa, välillä hevonen sai levätä…
Kuva Naarkosken sillasta otettu noin vuonna 1905-1910. Edustalla on Myllytupa, taustalla vasemmalla sahan rakennuksia ja oikealla sillan jälkeen nahkurin rakennus. Meneillään on tukin uitto.
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…
Tukinuittoa Naarkoskessa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy taustalla Naarkosken kivisilta.
Kolmannessa kuvassa Yrjö Honkanen (vas.).
Neljännessä kuvassa Vilho Perttilä (vas. mies, jonka sylissä on lapsi) ja Helvi Kilpinen (keskellä, musta takki).…
Tukinuittonäytös Nakkilan Tappuritapahtumassa. Sestominen on yksi tukkilaiskisojen taitolaji, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
