Raision aseman kautta kulki vilkas junaliikenne vielä 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoivat kuitenkin paikallisjunien matkustajamäärät vähentyä linja-autojen alkaessa liikennöidä yhä enemmän Turun ja Naantalin väliä. Nykyään Raision aseman…
Lumparlan tilan syysrypsi täydessä kukassa kesäkuussa 1969. Nykyinen Tasalan alue liikehuoneistoineen ja kerrostaloineen oli tuolloin vielä viljelysmaata.
Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…
Vuonna 1954 valmistunut kunnantalo (nyk. Harkko) on myös osa Raision kirjaston historiaa, sillä kirjasto toimi kunnantalon siipirakennuksessa vuodesta 1955 vuoteen 1976. Raision uuden kaupungintalon valmistuttua kirjastolle kunnostettiin tilat…
Tanskan kuningatar Margareeta II:n syyskuussa 1973 Suomeen tekemän valtiovierailun ohjelmaan kuului pistäytyminen Raisioon. Arkeologiasta erityisen kiinnostunut kuningatar tutustui Mahittulan Tuomolan poltto- ja ruumiskalmistoon. Kuninkaallista…
Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…
Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.
Raision VPK rakennutti paloasemarakennuksen viereen kioskirakennuksen vuonna 1968. Siinä aloittivat toimintansa Leena Lehden makeiskioski, Aili Niemisen kukkakauppa ja Helvi Kivelän grillikioski.
1960-luvun kuluessa kerrostalojen rakentaminen pääsi Raisiossa toden teolla vauhtiin. Ensimmäisinä valmistuivat vuosina 1960 ja 1961 valmistuneet Keonpellon seitsemänkerroksiset talot. Kuva on 1970-luvun jälkipuolelta.
1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…
Raisionlahden ollessa vielä avoimena Karjaniemeä käytettiin yleisenä uimarantana. Se sijaitsi lahden itärannalla, nykyisen Nesteentien kummallakin puolella. Varsinainen uimaranta oli alueella, jossa nykyinen kävelytie kiertää kallioleikkauksen.…
Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Vuonna 1950 perustetun Raision urheilulautakunnan ensimmäinen tehtävä oli laittaa alulle kunnallisen urheilukentän suunnittelu. Ihalan kentän rakentaminen oli tuon ajan mittapuun mukaan suurhanke, johon kului useampi vuosi. Kentän vihkiäiset…
Muutama sata metriä Ihalantien tasoristeyksestä Turun suuntaan sijaitsi Ihalan pysäkki. Ihalassa oli pieni, 1920-luvulla rakennettu asemarakennus ja sivuraide, johon tavaravaunu voitiin siirtää lastauksen tai purkauksen ajaksi. Ihalan pysäkin vilkas…
Ihalan posti toimi Pappilan talon alakerrassa vuodesta 1955 vuoteen 1963. Postin lisäksi rakennuksen alakerrassa toimi tuolloin myös Tarmola. Postilta vapautuneisiin tiloihin muutti Raision Säästöpankin Ihalan konttori, jossa se toimi…
Huhkon kartano myllyineen ja myllytorppineen – raisiolaista kesäidylliä 1950-luvulta. Myllyalue tuhoutui valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden myötä vuonna 1961. Raision kaupunki osti Huhkon tilan vuonna 1977. Kuva on 1950-luvulta.
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…
Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.
Friisilän tila oli Sippolan suvun hallussa vuodesta 1902 vuoteen 1967, jolloin tila myytiin Raision kauppalalle. Nykyään päärakennuksessa toimii luontopäiväkoti ja navetan yläkerrassa Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen…
Vanha Esson huoltoasemarakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin uusi huoltoasemarakennus, joka valmistui vuonna 1976. Sen yhteydessä aloitti toimintansa myös Primulan baari, josta tuli 1970-luvun jälkipuolella ja seuraavalla vuosikymmenellä…