valokuvat]]>
Lapinlahti]]>
hautausmaat]]>
sankarivainajat]]>
kaatuneet]]>
talvisota]]>
hautamuistomerkit]]>
1940-luku]]>
Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen]]>
Lapinlahden kunnankirjasto]]>
Varsinais-Suomi]]>
Vehmaa]]>
talvisota]]>
sankarivainajat]]>
talvisota]]>
Varsinais-Suomi]]>
Vehmaa]]>
talvisota]]>
sankarihaudat]]>
1940-luku]]>
Varsinais-Suomi]]>
Turku]]>
teatteri]]>
talvisota]]>
1930-luku]]>
Varsinais-Suomi]]>
Vehmaa]]>
Rautila]]>
talvisota]]>
haavoittuneet]]>
1940-luku]]>
Pyhäjoki (kunta)]]>
matrikkelit]]>
sotaveteraanit]]>
lotat]]>
kaatuneet]]>
kansalaissota]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
Lapin sota]]>
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]>
Viirret-Heiskari, Raili]]>
Leipälä, Aaro]]>
Pyhäjoen sotaveteraanit]]>
fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]>
matrikkelit]]>
sotaveteraanit]]>
lotat]]>
kaatuneet]]>
kansalaissota]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
Lapin sota]]>
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]>
Viirret-Heiskari, Raili]]>
Leipälä, Aaro]]>
Pyhäjoen sotaveteraanit]]>
fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]>
matrikkelit]]>
sotaveteraanit]]>
lotat]]>
kaatuneet]]>
kansalaissota]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
Lapin sota]]>
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]>
Viirret-Heiskari, Raili]]>
Leipälä, Aaro]]>
Pyhäjoen sotaveteraanit]]>
fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]>
matrikkelit]]>
sotaveteraanit]]>
lotat]]>
kaatuneet]]>
kansalaissota]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
Lapin sota]]>
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]>
Viirret-Heiskari, Raili]]>
Leipälä, Aaro]]>
Pyhäjoen sotaveteraanit]]>
fi]]>
Waahtera, Liisa]]>
talvisota]]>
Svendsen, Pekka]]>
Petsamo]]>
Norja]]>
Suolisjärvi]]>
Nautsi]]>
Nangujärvi]]>
Muurmanski]]>
Kirkkoniemi]]>
Ristikenttä]]>
Nuorttijärvi]]>
Kuola]]>
Pitkäsalmi]]>
Arhipoff, Heikki]]>
Mannermaa, Mikko]]>
Bono, Laura (Moppe-rouva)]]>
sota-aika]]>
jatkosota]]>
talvisota]]>
Luostarinen, Usko]]>
Svendsen, Pekka]]>
Luttojoki]]>
Muurmanski]]>
Piilola]]>
Paatsjoki]]>
Kyynelvuono]]>
Sammakkoniemi]]>
Kessijärvi]]>
Vätsäri]]>
Järvenpään majatalo]]>
Hulkko, Eetu]]>
Kaarret, Akseli]]>
Jokela]]>
Sergei]]>
Käsipuoli-Huotari]]>
Laulujokela]]>
Kaarret, Eemeli]]>
Kaarret, Hilma]]>
Soini, Lauri]]>
talvisota]]>
Luostarinen, Usko]]>
Portti, Kristian Lennart]]>
Petsamo]]>
Nikkeli]]>
Salmijärvi]]>
sota-aika]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
välirauha]]>
Rensujeff, Kaija]]>
Palokangas, Samuli Fabian (Sammu)]]>
Litsantie]]>
Petsamojoki]]>
Ylivieska]]>
kuorma-autot]]>
1920-luku]]>
talvisota]]>
Luostarinen, Usko]]>
Niemi, Kerttu]]>
Parkkina]]>
Petsamo]]>
talvisota]]>
välirauha]]>
jatkosota]]>
evakuointi]]>
Jefremoff, Irja]]>
Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)]]>
Koppelo]]>
Veskoniemi]]>
Vesko, Jussi]]>
Suikki, Juho (Jussi)]]>
Kyrö, Juho]]>
talvisota]]>
evakuointi]]>
Vaattovaara, Merja]]>
Romovaara]]>
Katajamäki, Aulis]]>
Varsinais-Suomi]]>
Turku]]>
Turku -- Halinen]]>
1930-1950-luku]]>
myllyt]]>
joet]]>
maatalous]]>
talvisota]]>
Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 syntyperäiset halislaiset kertovat muistojaan 1930-1950-lukujen Halisten kylästä. Kolme eloisaa keskustelua kylän ihmisistä, työnteosta, tapahtumista ja elämäntavoista tallennettiin sellaisinaan. Haastattelijana Jaakko Lavaste. Frantsin talon aitta 10.8. 2010 ja Frantsin talo 13.4. 2011]]>
Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry]]>
Ranti, Heikki]]>
fi]]>
Katajamäki, Aulis]]>
Varsinais-Suomi]]>
Turku]]>
Turku -- Halinen]]>
1930-1950-luku]]>
muistelu]]>
muistelmat]]>
haastattelut]]>
myllyt]]>
joet]]>
talvisota]]>
maatalous]]>
Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 syntyperäiset halislaiset kertovat muistojaan 1930-1950-lukujen Halisten kylästä. Kolme eloisaa keskustelua kylän ihmisistä, työnteosta, tapahtumista ja elämäntavoista tallennettiin sellaisinaan. Haastattelijana Jaakko Lavaste. Myllärin tupa Halisissa 14.7.2010. ]]>
Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry ]]>
Ranti, Heikki]]>
fi]]>
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssi]]>
Kangasniemi]]>
paikallishistoria]]>
paikalliskokoelmat]]>
kotiseutukuvaukset]]>
kotiseututuntemus]]>
sota-aika]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
sankarivainajat]]>
sotarintama]]>
fi]]>
vuosilta 1939-45]]>
Kangaskesti, Antti]]>
Joroisten veteraanimatrikkeli]]>
Matrikkeli]]>
Joroinen]]>
sotaveteraanit]]>
talvisota]]>
jatkosota]]>
Lapin sota]]>
Joroisten sotaveteraanit]]>
Lappi, Eero]]>
Joroisten sotaveteraanit]]>
fi]]>
Sallimuksen sormi. Käsikirjoitus kesäkuu 1940
Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta kesä-heinäkuu 1940
]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
talvisota]]>
sodankäynti]]>
pakkanen]]>
kuolema]]>
Sallimuksen sormi käsikirjoituksen ja osan romaanin Korpisotaa käsikirjoituksesta. Sotaromaanissa on muutaman rivin suttauksia, yleensä vain sana korvattu toisella. Viimeisellä sivulla ylösalaisin käännettynä pari lyhyttä lisäystä. Takakannen kääntöpuolella on Aili Haanpään päiväämätön kirjelappu, lähetelappu paketista, jossa oli pakkaskintaat ja uusi piippu.
Lehtiön alussa on Haanpään muistiinpanoja talvisodan kokemuksista. Näitä ei ole julkaistu koosteessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016), jossa on kirjailijan muut talvisotaan liittyvät muistiinpanot.
Laajuus 19 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Kuusamo 17.5.1940
Novellissa Sallimuksen sormi talvisodan kuolemanväsynyt komppania majoittuu kirkkoon. Majapaikka sisältää symbolisia ja metaforisia merkityksiä. Se on kummitusmainen, mutta silti ihmisten hirsihuone, ei niinkään Herranhuone. Kirkko tuntuu kodikkaalta, mutta siellä pitäisi myös julistaa rauhaa, eikä kirkon tulisi osallistua sotapropagandaan. Nyt siellä nukutaan, vaikka ennen sekin oli synti. Tulee hälytys, ilman herrat (ei Taivaan herrat) ovat liikkeellä. Sota on valistanut kasvonsa, ei Herra. Haanpäälaiseen tapaan katse on matalalla, ei sotaherrojen karttojen ja strategisten laskelmien äärellä. Nimimotiivin mukaan sallimuksen sormi on kirjoittanut, ettei se salli yhtäaikaa "maineikasta sotaa ja mahtavia kirkkoja". On selvää, ettei tällaista iskua farisealaista sotauhoa vastaan keskellä talvisotaa voitu julkaistu muualla kuin Vapaa-ajattelija-lehdessä.
Laajuus 8 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Pulkkila 13.6.1940
Ilmestynyt julkaisussa Vapaa-ajattelija (1/1940), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).
Romaanista Korpisotaa on vihkossa yhdeksän katkelmaa. Tekstin otsikkona on "Sotakuvausta (maailmaa varten alottaen 18.6.40)". Toisen katkelman viimeiselle sivulle on lisäyksenä motiivi sotamiesten evakuoidessa taakse päin vedetystä sairaalasta kaikenlaista valkoista vaatetavaraa lumipuvuiksi. Viimeinen pätkä katkeaa kesken virkkeen "Sen tummasta tai kirkkaasta vatsasta kilpistyivät kaikki tavalliset luodit, ja se oli nopea kuin sukkulainen, kuin ihmisen ajatus".
Laajuus 6 + 15 + 13 + 7 + 25 + 4 + 16 + 4 + 2 sivua
Kirjoitusaika 18.6., 22.6., 2.-7.7.1940
Romaani Korpisotaa ilmestyi vuonna 1940 (Otava), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Novelleja. Käsikirjoituksia helmi-toukokuu 1941
]]>
Joutavan jäljillä
Arkisotaa
Rouva Aalholm sairastaa
Haudalla
Nykyaikaa]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
talvisota]]>
alkoholi]]>
siirtolaisuus]]>
huutolaiset]]>
sankarivainajat]]>
Päiväkirja kuvaa Haanpään kotiuttamisvaiheita ajalta 10.3.-19.4.1940 sekä viinanhakumatkaa Iisalmeen 16.4.1941, kun Oulun Alko oli markkinoiden takia suljettu.
Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika 26.8.1940 ja Iisalmi 16.4.1941
Päiväkirja on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).
Ensimmäisen sivun yläreunassa on sitaatti Samuli Paulaharjun teoksesta Ruijan suomalaisia: "Jumala on luonut nämäkin maat, vaikka ne onkin rumat". Sitaatti pohjustaa novellia Ruijaan, jossa 13-vuotias täysorpo Soron Jussi tuntee olonsa huutotalossa kurjaksi tylyn kohtelun takia. Kun Jussi on hakkaamassa koivuhalkoja pakkasessa, ohi hiihtävä mieskaravaani houkuttelee hänet mukaansa Ruijaan, leveän leivän ääreen ja merikalan pyyntiin. Jussi jää Ruijaan ja pyytää siellä merikalaa seitsemänkymmentä vuotta.
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.2.1941
Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa Kevätmyrsky (1941). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).
Joutavan jäljillä on tarina Mäen ökytalon pojasta Sampasta. Hän tulee kateelliseksi nähdessään Amerikasta palanneen Takalon Antin, joka on rikastunut rapakon takana. Samppa päättää itsekin lähteä yrittämään onneaan. Perillä hän kauhistelee New Yorkin vilinää, mutta vielä enemmän kaivosmiesten työoloja. Samppa päättää lähteä takaisin Suomeen, mutta matkarahat eivät riitä perille asti. Samppa joutuu tarpomaan kotiin syysloskaisia teitä toistasataa kilometriä. Aamulla herätessään uuninpankolta hän toteaa, että "terveisiä joutavan jälijiltä". Dokumentissa novellin otsikko on Mäen Sampan matka tahi joutavan jäljillä.
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 28.2.1941
Julkaistu nimellä Joutavan jäljillä ensimmäisen kerran julkaisussa Seura (23/1941). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Arkisotaa-novelli kuvaa talvisodan hirmupakkasia, vartiomiesten ahdinkoa ja venäläisten yllätyshyökkäystä. Tämä Korpisodan aihepiiriin liittyvä, myöhemmin kirjoitettu irrallinen teksti on mahdollisesti tarkoitettu julkaistavaksi jossakin lehdessä.
Laajuus 7 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 23.4.1941
Novellia ei ole julkaistu
Myöhemmin nimetyssä novellissa Rouva Aalholm sairastaa pappi yrittää saada kuolemansairaan kauppiaan testamenttaamaan omaisuutensa kirkolle. Kauppias kuitenkin parantuu ja testamenttaa varansa rautatien rakentamista varten. Vihkossa novellilla ei ole otsikkoa.
Laajuus 19 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 17.5.1941
Novelli on julkaistu vasta Haanpään kuoleman jälkeen Kootuissa teoksissa (Otava 1956), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Novellissa Haudalla kertoja näkee sankarivainajien hautarivissä Sorrin Lekon ristin. Kertoja muistelee Lekon kertomuksia ja sotasankaruutta. Leko on kutien loputtua hakannut venäläisiä hengiltä paljain nyrkein. Kotouttamisen jälkeen Leko on kuollut keuhkotautiin, mutta hän kuitenkin päätyi itse kaivamaansa sankarihautaan. Tekstillä ei ole otsikkoa, Esko Viirret [EV] on tekstannut sen nimeksi "Haudalla". Tekstissä on elementtejä Haanpään omista kokemuksista, muun muassa Lekon repliikki, jonka mukaan sankarivainajien haudat olisi kannattanut kaivattaa jo syksyllä, sulan maan aikaan, kun kuitenkin tiedettiin sodan tulevan. Haanpää on kirjoittanut päiväkirjamerkinnässään 12.4.1940 seuraavasti: "Tuntematon sotamies" roudan jyystämiseen työlästyen: "olisivat kaivaneet nämäkin jo syksyllä: tiesihän sen, että niitä tarvitaan." (Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954, Into 2016)
Laajuus 8 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.5.1941
Julkaistu ensimmäisen kerran julkaisussa Työväen kalenteri (1942) sekä teoksissa Nykyaikaa (Otava 1942) ja Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Kala. Käsikirjoitus elokuu 1940
Luonnostelua elo-syyskuu 1940]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
novellit]]>
talvisota]]>
sotakokemukset]]>
maailmankatsomus]]>
Vihkossa on romaanin Korpisotaa loppuosa, alkuosa on digitoidussa dokumentissa Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1940. Sotamies Puumi ja asetoveri ovat rintaman takaisessa kylässä, vierailevat Puumin tuttavamyyjättären ja tämän ystävän luona. Ilmahyökkäyksen takia nelikko joutuu pommisuojaan. Puumi filosofoi luolaelämän olevan osa tulevaisuutta, kun tuhoaseet ovat hävittäneet elinmahdollisuudet maan päältä. Vuonna 1940 kirjoitetun teoksen Korpisotaa käsikirjoituksessa on otsikkona "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia verrattuna käsikirjoitukseen.
Vihkossa teksti alkaa kesken: "Mutta eiväthän he tarvinneet sodan hampaiden rumasti jyrsimiä taloja". Vihkossa on neljä jaksoa romaanista. Vihkon lopussa kuuden sivun kosmoskynällä kirjoitettu lisäys sivulle 171: "Ne ovat liian suuria ajatuksia /--/ nykyhetkeen". Kustantaja on poistanut ilmeisesti sotasensuurin takia ja talvisotamyytin ylläpitämiseksi käsikirjoituksesta rivit kannakselaisisännän hyvästellessä luovutetulle alueelle jäävän talonsa: "Hän viittasi kädellään tavaroihin, joiden pelastamisesta hän oli kai vielä aikonut huolehtia ja sanoi sotamiehille: - Polttakaa, pojat! Lyökää tuleen koko roska.../--/ Sotamiehen saapas potkaisi kamarin lipaston peilin rikki ja kirves upposi tammen killtävään pintaan. - Siinä on honkaa, pojat! Kahvi tulelle! On tässä sodassa sentään komeuttakin, ylellisyyden makua".
Laajuus 13 + 14 + 10 + 17 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 2.-10.8.1940
Korpisotaa ilmestyi vuonna 1940 (Otava), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Novelli Kala on pieni tarina maailmankatsomuksen synnystä. Pieni pojantorvelo Topi onkii joen äyräällä ja sattuu saamaan ison hauen. Hänen tuodessaan ylpeänä kotiin saalistaan, kotimökillä on äitimuorin vieraana lestadiolainen uskonveli. Kala syödään yhdessä. Myöhemmin Topi kuulee, miten uskonmies liioittelee kalan kokoa pöydänmittaiseksi. Topi tulee kriittiseksi lestadiolaisten ja yleensä kirkkokansan uskon olemuksen suhteen ja miettii, että ehkä moraali on yhtä venyvää kuin kalajutut. Haanpää esittää tässä pienoiskoossa oman ateistisen uskonsa perustan. Tekstissä on muutaman kerran viittaus Raamatun apokryfikirjojen Tobiaan kirjaan, jossa isolla kalalla on osuutensa Tobiaan ajaessa Saarasta ulos riivaajia.
Laajuus seitsemän sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 16.8.1940
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Joulusauna on episodi teoksesta Korpisotaa. Tarinassa sotilaat lämmittävät joulusaunaa, kun vihollisen koneet hyökkäävät häiriten kylpemisen autuutta. Sauna korjataan ja jatketaan kylpemistä. Jakson alku- ja loppulauseissa on pientä variaatiota verrattuna julkaistuun teokseen. Tekstissä on runsaasti poistoja, muun muassa Jutkolan kaatuminen saunahyökkäyksessä. Julkaistussa versiossa kukaan ei kuole huolimatta vihollisen tulituksesta.
Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 20.8.1940
Korpisotaa ilmestyi vuonna 1940 (Otava), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).
Vihkon loppuosassa on Haanpään hahmotelma teoksesta, joka käsittelee hänen omia talvisodan aikaisia kokemuksiaan: "Sodan jälkeen. Muistelma, johon suunnittelen sisällytettäväksi seuraavaa:" Hahmotelmassa on viisi osaa. Aivan vihkon lopussa on kolme sivua toisin päin kirjoitettuna, ne sisältävät neljä lisäystä. Haanpää kehitteli omakohtaisiin talvisotakokemuksiin perustuvaa dokumentaarista teosta, koska hänen oma sotansa ei loppunut maaliskuun aselepoon ja välirauhaan, vaan jatkui kesän kynnykselle. Haanpää ymmärsi kuitenkin, että romaani heikentyisi, jos se kuvaisi muutakin kuin taisteluita.
Laajuus 17 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 28.8.1940 ja 14.9.1940]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Löytö
Katkennut rukous
Kivet
Heta Rahko korkeassa iässä]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
talvisota]]>
amerikansuomalaiset]]>
malminetsintä]]>
ikävystyminen]]>
Katkelmassa Sodan jälkeen kuvataan talvisodan taistelujen jälkeistä ikävystynyttä luppoilua, jota oli välirauhan jälkeen kestänyt yli kuukauden. Tekstissä on merkintä "(jatkuu etempänä)". Katkelmasta ei saa selvää, oliko tarkoitus liittää se romaanisuunnitelmaan, joka sai nimen Korpisotaa vai johonkin novelliin. Päiväkirjaa se ei ole, koska siinä käytetään he-muotoa. Haanpää oli palveluksessa vuoden 1940 helluntaihin asti, osan aikaa sotasairaala Tilkassa Helsingissä, lopun aikaa Kuusamossa.
Laajuus 1 sivua
Jälleenrakennuskesä on novelli, jossa Masa on päässyt talvisodan jälkeisenä kesänä maanviljelyshommiin. Hän kyntää parihevosilla peltoa syysrukiin kylvämistä varten, kun kunnan mies Rantalainen ilmoittaa, että toinen hevonen otetaan armeijan palvelukseen. Kolmen viikon kuluttua Masa näkee taas hevosensa, jota oli pidetty liekaan sidottuna vähällä ruualla. Masa sanoo jälleenrakennuksen näköjään viipyvän, kun laukin syöttäminen työkuntoon ottaa viikkoja. Teksti on hyvin kriittinen ja sen olisi sensuurin jatkuessa ollut vaikeuksia päästä julkisuuteen, sillä jälleenrakennuksen aikana valmisteltiin jo jatkosotaa.
Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 20.9.1940
Julkaistu vuonna 2014 kokoelmassa Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja (Into).
Novellissa Löytö suomalainen hiihtopartio etenee erämaassa. Partio löytää autiotalon, josta asukkaat on sodan alettua komennettu pois. Navetasta löytyy viisi nälkään kuollutta nautaa. Kaatuneiden ruumisröykkiöt eivät ole kaameinta, mitä miehet ovat nähneet, vaan tämä kauhujen talon näkymä. Välirauhan aikana vasemmistolaisen Kiilan albumissa julkaistu teksti on täynnä katkeraa ja groteskia ironiaa sodan hulluutta vastaan.
Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 25.4.1940
Julkaistu ensimmäisen kerran Kiilan albumissa (1940). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Kertomuksessa Katkennut rukous Amerikasta palannut Parkki-ukko pitää pyhäkoulua. Pikku-Topi pelkää kultahampaista ja kaljupäistä äijää. Loppurukouksen aikana isommat pojat virnuilevat ukon sinisuonista kaljua, jolloin Parkki kiroaa ja ajaa kaikki ulos. Haanpää soveltaa lyhyeen juttuun runsaasti raamatullista käsitteistöä. Nimimotiivin mukainen käänne toimii kiroilun ja uskon koomisen ristiriidan kautta. Ajan tavan mukaan Haanpääkin on lyhentänyt kirosanan muotoon: -Kele! Novellin päähenkilö lienee sama Parkki, jonka nuoruuden lakkokokemuksista lännen kaivoksilla Haanpää kertoo novellissa Yhä lännemmäksi (Atomintutkija ja muita juttuja, Otava 1950).
Laajuus 8 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 30.10.1940
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Kivet novellissa Vasakka-Leko nauraa Joron malminetsintäpuuhille, kunnes Joron lähettämä näyte tuo kiviherrasmiehen paikalle. Tämä ja Joro löytävät myöhemmin kunnon malmisuonen. Leko jatkaa pilkkaansa, kunnes vuorityö alkaa ja paikalle nousee kaivos. Nyt hän väittää itse tehneensä löydön.
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja aika Leskelä 30.12.1940
Ilmestynyt ensimmäisen kerran teoksessa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947), sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Neljässä jaksossa kirjoitettu teksti Kivet katkeaa kesken. Alun perin kyseessä oli suunnitelma elokuvakäsikirjoituksesta, josta Haanpää oli alustavasti sopinut tammikuussa 1939 ryypätessään Nyrki Tapiovaaran kanssa Helsingissä. Nyrki Tapiovaara kuitenkin katosi talvisodassa, minkä jälkeen Haanpää alkoi kirjoittaa laajaa novellia. Haanpää oli tajunnut, ettei hän osaa kirjoittaa elokuvakäsikirjoitusta. Hahmotelmaa on alussa kaksi sivua otsikolla: "Kivet (Suunnitelma jonkinlaiseen filmaattiseen seikkailukertomukseen eli "etsijän tarinaan)". Nuori työmies Lauri Väri pestautuu taloon rengiksi ja yrittää heilastella kauniin talontyttären kanssa. Tyttö kuitenkin löytää rikkaamman kosijan. Kosmoskynätekstiä on pitkin matkaa korjattu punakynällä. Lehtiön loppuun on lisätty nurinpäin viisi riviä, jossa puhutaan kaappikellosta ja ajan kulumisesta.
Laajuus 39 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 6.-26.1.1941
Julkaistu teoksessa Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1940]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
novellit]]>
sotakirjallisuus]]>
talvisota]]>
katkeruus]]>
tuberkuloosi]]>
Nuori Narkaus ja sota sekä osan romaanin Korpisotaa käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu lyijy- ja kosmoskynällä kansiltaan violetinväriseen, 16 cm leveään kouluvihkoon. Vihkon kannessa valkoisella lapulla "no. 462". Paperi on osittain kastunut, jolloin kosmoskynän väri on levinnyt. Vihkon takakannessa merkintä "Piippolassa 11. päivänä heinäkuuta 1940". Vihko on otsikoitu Sotakuvausta (juttu jatkuu).
Novellissa Nuori Narkaus ja sota kuolemansairas, tuberkuloottinen nuorimies iloitsee kohtalontovereistaan, miehistä, jotka joutuvat sotaan ja ehkä kaatuvatkin siellä. Näin henkilökohtainen kärsimys ja haavekuvat muuttuvat katkeruudesta osaksi laajempaa merkitystä eli kunniallista kuolemaa taistelukentällä.
Laajuus 11 sivua
Kirjoitupaikka ja -aika Leskelä 23.9.1939
Nuori Narkaus ja sota on ilmestynyt kokoelmassa Ihmiselon karvas ihanuus (Otava 1940), se sisältyy teokseen Kootut teokset 5 (Otava 1989).
Korpisotaa on kollektiiviromaani talvisodan taisteluista, sotilaiden selviytymistaistelusta niin vihollista kuin armotonta talvista luontoakin vastaan.
Vihkossa on kolme osaa, joissa 17 sivua, viisi sivua ja kaksi sivua.
Kirjoitusaika 10.7.1940, 11.7.1940, 5.7.1940
Korpisotaa ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1940 (Otava). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Haanpää, Pentti]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
talvisota]]>
sotakirjallisuus]]>
kollektiiviromaani]]>
Korpisotaa-romaanin käsikirjoitus. Tekstissä on pieniä muutoksia lyijykynällä, varsinkin korrektiusmuotoiluja: ryssä > vihollinen tai iivana; sivulla 82 on poistettu: "Kaatuneen ryssän jalka saappaineen". Viimeisillä sivuilla 103-104 pari lausetta, jotka on poistettu painetusta tekstistä.
Korpisotaa kuvaa talvisodan (1939-1940) taisteluita rajaseudun metsissä. Teos on kollektiiviromaani, joka kuvaa yksittäisen näkökulman sijaan sotilaiden selviytymistaistelua niin vihollista kuin luontoakin vastaan. Romaani ei nojaa perinteiseen juonelliseen kerrontaan; tarinan eniten erottuva hahmo on sotamies Puumi, joka teoksen loppupuolella yksin harhailee tulipalopakkasessa omien ja vihollisten linjojen välillä.
Laajuus 104 sivua
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1940 (Otava). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Haanpää, Pentti]]>
talvisota]]>
kollektiiviromaani]]>
sotakirjallisuus]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]>
Korpisotaa-romaanin käsikirjoituksesta otsikolla "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Teksti on kirjoitettu lyijykynällä tilikirjaan. Lopussa pari sivua kirjoitettu ylösalaisin. Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia verrattuna käsikirjoitukseen.
Korpisotaa kuvaa talvisodan (1939-1940) taisteluita rajaseudun metsissä. Teos on kollektiiviromaani, joka kuvaa yksittäisen näkökulman sijaan sotilaiden selviytymistaistelua niin vihollista kuin luontoakin vastaan. Teos ei nojaa perinteiseen juonelliseen kerrontaan; tarinan eniten erottuva hahmo on sotamies Puumi, joka teoksen loppupuolella harhailee yksin tulipalopakkasessa omien ja vihollisten linjojen välillä.
Laajuus 49 digitoitua sivua
Kirjoitusaika 16.-22.7.1940
Ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1940 (Otava). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]>
fi]]>
Arrela, Lauri]]>
Särkikangas]]>
Kemijärvi]]>
talvisota]]>
pommitukset]]>
sota-aika]]>