Aineistot (yhteensä 19)

  • Aihe on tarkasti "sankarivainajat"

Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Hautaus Vehmaan kirkon hautausmaalle

Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.

Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…

2017-11-30
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…

2019-05-10
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

1940-1941
Digitoitu dokumentti koostuu irrallisista, keskeltä taitetuista 10 senttimetrin leveistä ruutulehdistä ja pienestä punakeltakantisesta muistilehtiöstä, jonka kannessa lukee pölkkykirjaimin "PIIPPOLA" ja jonka etukannen kääntöpuolella on numeroita.…

Pukkilassa järjestettyjä sankarihautajaisia. Kuvattu toisen maailmansodan aikana.

Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…

Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…

Lapinlahden sankarihautausmaalla oli ensin puuristit. Talvisotaan osallistui Lapinlahdelta noin 640 miestä, heistä 102 kaatui.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

Kuvat kertovat Pukkilan Sotaveteraanien kunniakäynneistä sankarihautausmaalla muun muassa itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Jouluaattona sankarivainajien hautapaasille on sytytetty kynttilät.
Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1987…

Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: