Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmeilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alun perin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja…
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä…
Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883.…
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…
Linnankasarmien alueen länsireunassa Tampereentien varrella olevat tiiliset varuskuntarakennukset ovat peräisin 1850-luvun alkupuoliskolta. Vasemmassa reunassa oleva rakennus on aikanaan ollut sairaalakäytössä, kahdessa muussa oli miehistötiloja.…
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt…
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
