Teos on taiteilijakirja. Käsinmaalattu teos violetin värisessä kotelossa, maalaukset ja käsinkirjoitettu teksti: Catherine Bolle. Maalattu bambupaperille vuodelta 1950. Haitarikirja, joka avautuu myös arkiksi (koko 61 x 133 cm). Taiteilijan mukaan…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen teksti maalattu osittain peittoon valkoisella maalilla, keskellä monisivuinen taitos "Lettre pour ciel, nous sommes en 1994 à Genève". Osa kirjan lehdistä leikattu pois. - Sekatekniikka. - Materiaali: vanha kirja…
Einari Väisänen (vas.), Marja-Leena Pironetti ja Jorma Syrjäläinen siirtämässä tavaroita uuteen liikkeeseen. Lee Cooper-farkkushop aloittaa keskustassa entisessä Mikkilän liiketalossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.10.1976.
Lehdon Kivilliikkeen Benz-auto 1920-luvulla Vehmaan Vinkkilän asemalla. Vaihdetanko on auton ulkopuolella. Takana ei ole jousitusta ja renkaat ovat täyskumiset.
Veikko Hänninen Raija -tyttärensä kanssa totesivat mittanauhan avulla lehmuksen ympärysmitaksi 3,7 metriä. Viisihaaraisen lehmus sijaitsee Kummunkylän Heikkilässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.9.1975.
Lehtiniemen torppa ei ole varsinainen museorakennus, vaan se on sisustettu 1920-luvun tyyliseksi kokoontumispaikaksi. Tämän vuoksi siitä jätettiin pois rakennusosia, joista vanhimmat kustavilaisaikaisia (1772–1809).
(Jukka Sainio, 2017)
Lehtisen Studebaker sodassa. Lokasuoja päällä istuu kuljettaja Unto Laine, joka ajoi autoa koko sota-ajan. Toinen Pukkilan mies kuvassa on Toivo Höykälä (toinen vas.).
Sota-aikana Lehtisen Studebaker oli todella pitkällä linjalla - ainakin ajokilven mukaan... Reitiksi on merkitty Helsinki-Viipuri-Moskova? (viimeksi mainittu kysymysmerkillä)
Vuonna 1935 rakennettu Arvi ja Hilja Lehtisen omakotitalo sekä autotallit. Pihalla on kolme Lahti-korista linja-autoa. Kuva on otettu 1960-luvun tuntumassa. Rakennukset olivat olemassa vielä vuonna 2013, kun Pukkilan Liikenteen perustamisesta tuli…
Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.
Novelli ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjalainen-lehdessä 21.11.-30.12.1890 niin sanottuna nurkkanovellina. Se julkaistiin myöhemmin myös Canthin kootuissa novelleissa (Novelleja 1-2, 1892). Käsikirjoitus on todennäköisesti se, jonka Canth lähetti…
Pohjalainen-lehdessä 1890–91 ns. nurkkanovellina ilmestynyt Minna Canthin kertomus. Kertomuksen oli tilannut lehden päätoimittaja Oskar Ansas.Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon:…
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.
Digitoitu dokumentti on kellanruskeakantinen keskikokoinen lehtiö, jossa otsikko "Lehtorin pyöräretki EV" (eli Esko Viirteen merkitsemä). Lopusta revitty lehtiä pois. Sisältää novellin käsikirjoituksen.Novellissa Lehtorin pyöräretki pikkukaupungin…
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…
Perttilän pihalla ovat Eeva Luoto (vas.), Ella Perttilä, Mauno Perttilä ja Leena Luoto. Taustalla on pärekattoinen leikkimökki "Vinkula". Kuva on otettu n. 1939.
Arto Lehtisen valokuva-albumista löytyneitä kuvia Mäntsälässä, Hunttijärven lähellä järjestetystä leirikoulusta. Raittiuden Ystävät ry:n nuorisoleiri järjestettiin vuonna 1949.
Lapsuusmuistoja kotiseutumuseossa. Vitriinissä on kaksi leikkikaluina käytettyä matkalaukkua, puusta valmistettu hyrrä, kuvapalikat, muistokirja 1930-luvulta, rihvelitaulu, joka on valmistettu ajanjaksolla 1890–1910, sekä lelu, jonka narusta…