Keski-Suomi-lehdessä 31.10.1874 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa talven tulo ja polttopuiden saatavuus, katulyhtyjä kirjoittaja toivoo lisää sekä kuinka hän muiden…
Keski-Suomi-lehdessä 6.6.1874 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Wilja.Aiheina kirjoituksessa mm. laivaliikenne, koulujen ja Jyväskylän seminaarin tutkinnot, tukinuitto, metsien myyminen, seminaarin rakentaminen, Seurahuone sekä…
Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustafin kuoleman jälkeen Janne pyöritti ja kehitti Penttilän sahan toimintaa yhdessä veljensä Bernhardin kanssa. Janne kuoli…
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…
Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastojen yhteisestä Kirjastonaakan askelin tarinan maailmaan -hankkeesta julkaistiin artikkeleja paikallislehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa.
Toimittajat tutustuivat kutsuttuina hankkeeseen ja kirjoittivat…
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…
Vasemmalta: kirjastonhoitaja Maija Jääskeläinen, lehtori Anni Krogerus, puheenjohtaja rehtori Sointu Rönkä, rouva Hanna Tervola, V. Tiikkanen sekä rouva Raili Rytkönen.
Kuvassa vasemmalta alkaen kirjastonjohtaja Maija Jääskeläinen, Mikael (Mikko) Vilokkinen, Ate Rytkönen, kirjastoapulainen Raili Rytkönen sekä Iisalmen kaksoistyttölyseon ranskan kielen lehtori Anni Krogerus.
Pukkilan kunnan kirjastolaitoksen säännöt, jotka on vahvistettu kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 1936. Säännöissä todetaan muun muassa, että "kantakirjaston hoitajan tulee pyrkiä herättämään harrastusta kirjaston käyttöön ja itseopiskeluun…
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…
Porvoolaisessa sanomalehti Uusimaassa julkaistu mainos Pukkilan lainakirjaston hyväksi toimeenpantavista iltamista. Ilmoituksen julkaisuajankohta ei ole tiedossa.
Pukkilan kunnallisen lainakirjaston perustamisen takana oli ensimmäiseksi…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itsensä valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjansivuista leikatuista, noin 4 mm kapeista paperinauhoista keritty ja liimaamalla kovetettu pallo, jossa on 28 cm pitkä häntä. Uniikkiteos.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
