Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.
Lukijalle-kirjoitus Kasimir ja Eino Leinon julkaiseman Nykyaika-lehden näytenumerosta. Kirjoituksessa kuvaillaan veljesten hyvin laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta tuoda esille kotimaan keskeisimmät ilmiöt kaikilta aloilta ja johdattaa lukija myös…
Esipuhe Kasimir Leinon näytelmästä "Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming". Näytelmän neljä ensimmäistä kuvaelmaa ehtivät ilmestyä Kasimir ja Eino Leinon julkaisemassa Nykyaika-lehdessä, ennen kuin lehti lakkautettiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 1899.…
Kasimir Leinon kirje Kuopiosta tädilleen Olga Kyreniukselle Helsinkiin.
Kirjeen kirjoittamisen aikaan Kasimir oli sairaana ja Nykyaika-lehti lakkautettu. Kasimir murehti täyttämättä jääneitä tilauksia. - Lukkari Lüger on ilmeisesti hahmo Frans von…
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi…
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Ote Eino Leinon Elämäni kuvakirjasta (1915). Eino Leino muistelee Kuopion laulujuhlia, jonne hänen veljensä Kasimir Leino oli kutsuttu juhlarunoilijaksi.
Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".
Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:
Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo…
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla…
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi…
Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli…
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.
Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen.…
Vuonna 1908 Eino Leino muutti erilleen vaimostaan Freya Schoultzista ja kirjoitti rakkauskirjeitä L. Onervalle. Elokuun lopulla Leino matkusti L. Onervan kanssa Roomaan, josta hän lähetti kortin…
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…
Kesäkuun seitsemäntenätoista päivänä armon vuonna 1734 esitti pohjalainen papinpoika Pehr Niclas Mathesius Upsalan yliopistossa juhlallisesti tarkastettavaksi latinankielisen maisterinväitöskirjansa De Ostrobotnia Pohjanmaasta.Kysymys ei ollut…
Kirkonpiirin koulussa toimii kirjasto, jonne Nousiaisten kunnankirjasto hankkii aineistoa ja hoitaa kokoelmaa. Oppilaat käyvät lainaamassa ja palauttamassa aineistoa opettajiensa johdolla.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
