Aineistot (yhteensä 10734)

1997
Teos on taiteilijakirja. Teos on kääritty vauvan sideharsovaippaan. Irtokansien sisällä päiväkirjan muotoon mustekynällä käsin kirjoitettu kuvaus taiteilijan lapsen ensimmäisestä vuodesta. Uniikkikappale.

Avainsanat:

1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…

2012
Teos on taiteilijakirja. Vaaleiden irtokansien sisällä käsin sidottu teos, jossa on ruskealle paperille kiinnitettyjä kopioita taiteilijan tekemistä värillisistä gravyyreistä sekä ranskan kielisiä kopioita eri kirjailijoiden aikaa koskevista…

Avainsanat:

Maija Liisa Kettunen kertoo muistojaan lukemisesta, kirjoista ja Iisalmen kaupunginkirjastosta 1950-luvulta.

Maija Liisa Kettunen kertoo lapsuutensa rokotuskäynnistä Reittulan talossa Paaslahdella Iisalmessa 1950-luvulla.

Maija Liisa Kettunen kertoo tapahtumista isoäitinsä kanssa, muun muassa eläkkeen noutamisesta ja kauppakäynneistä Iisalmessa.

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

Maija Liisa Kettunen kertoo lapsuuden ulkoleikeistä ja leluista Iisalmessa 1950-luvulla.

Maija Liisa Kettunen kertoo isoisänsä hautajaisista ja siihen liittyvistä valmisteluista kotitilallaan Tyrmyssä Paaslahden kylällä Iisalmessa 1950-luvulla.

Maija Liisa Kettunen kertoo, miten Haapajärvestä hankittiin lisäelantoa kalastamalla Iisalmen Paaslahdessa 1950-luvulla.

Maija Liisa Kettunen muistelee lapsuuttaan ja maatalalon töitä Tyrmyn maatilalla Paaslahdessa Iisalmessa.

Maija Liisa Kettunen muistelee ensimmäistä koulupäiväänsä Paaslahden kylän kansakoulun ensimmäisellä luokalla Iisalmessa 1950-luvulla.

Iisalmelainen Maija Liisa Kettunen kertoo ensimmäisistä muistoistaan 1940-luvulla Iisalmen Paaslahden kylällä.

2010
Kari J. Kettulan kirjoittamassa fiktiivisessä tarinassa kertoja palaa tulevaisuuden Laitilaan, muistelee mennyttä ja tutkailee dystooppisen kaupungin uutta ilmettä jotain etsien, tärkeää tehtävää suorittaen.

2010
Työryhmä: Kaisa Keto ja muita

Avainsanat:

2011
Teos on taiteilijakirja. Teoksen valokuvat ovat muotokuvia taiteilijan ja hänen miehensä Peter Malutzkin suvun esi-isien hautakirjoituksista ja sukumuotokuvista. Molempien sukujen avioparit esitellään kronologisessa järjestyksessä vanhimmista,…

Avainsanat:

1997
Teos on taiteilijakirja. With love macho love -projekti on With love -sarjan toinen, itsenäinen jatko-osa, jossa miehet pääsevät puhumaan ajoneuvoistaan ja siitä, miten veri vetää tielle. Painos 400 kappaletta. Teksti suomeksi ja englanniksi.

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Taiteilija on valokuvannut 12 naista, jotka ovat valinneet rekvisiitaksi itselleen läheisen huonekasvin. Liittyy With love-projektiin.

Avainsanat:

2002
Teos on taiteilijakirja. Liittyy With love -projektiin, itsenäinen kolmas osa. Sisältönä taiteilijoiden keskusteluja pääkallojen merkityksestä eri kulttuureissa ja niiden taiteessa. Julkaistu Kari Kenetillä 2002 pidetyn näyttelyn yhteydessä.

Avainsanat:

1991
Teos on taiteilijakirja. Hot potato luxury deluxe-product 1991.

Avainsanat:

2001
Teos on taiteilijakirja. Valokuvien lisäksi tekstiä ja piirroksia, "kirjeitä äidille". Tekniikkana laserkopiointi. Painos 150 kpl.

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1999

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

1987
Lohtajan joulu 1987
20. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Pirkko Palola ja Jarmo Seikkula

1986
Lohtajan joulu 1986
19. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Seikkula

1985
Lohtajan joulu 1985
18. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Seikkula

1984
Lohtajan joulu 1984
17. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Väinö Venetjoki

1983
Lohtajan joulu 1983
16. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Seikkula

1982
Lohtajan joulu 1982
15. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Erkki Karvinen

1981
Lohtajan joulu 1981
14. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Mikko Uusitalo

1979
Lohtajan joulu 1979
12. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vilho Kinnunen

1978
Lohtajan joulu 1978
11. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Kaisa Mattila

1977
Lohtajan joulu 1977
10. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Kaisa Mattila

1976
Lohtajan joulu 1976
9. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kanskuva Kauko Palola

1975
Lohtajan joulu 1975
8. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Kaisa Mattila

1974
Lohtajan joulu 1974
7. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Tuomo Puutio

1973
Lohtajan joulu 1973
6. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva T. Nissilä

1972
Lohtajan joulu 1972
5. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vilho Kinnunen

1971
Lohtajan joulu 1971
4. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Pirkko Palola

1968
Lohtajan joulu 1968
1. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Olli J. Alestalo

1989
Lohtajan joulu 1989
22. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Seikkula

1988
Lohtajan joulu 1988
21. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Unto Lukkarila

1991
Lohtajan joulu 1991
24. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Lohtajan kuvateos / Jussi Jäppinen

1990
Lohtajan joulu 1990
23. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vuokko Porrassalmi

Julkaistu Uuno Kerkolan perikunnan luvalla. Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä.

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

1914
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…

1903
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon ottavaa…
 
Koneluettavat metatiedot: