Aineistot (yhteensä 106)

  • Avainsanat: 1940-luku

1949
Aili Majakankaan ja Niilo Järvenpään (kuvan keskellä) häät vuonna 1949 Majakankaan pihapiirissä (2_15 Honkajoki, Pukarankylä). Pelimanneina viulun kanssa Vieno Rantee ja haitarin kanssa Juho Hälli. Eturivissä neljäs oikealta (pientä lasta pitelevän…

Haapasaaren kaksoset Toini ja Taimi Koskinen 1940-luvulla. Kuva Reino Koskinen.

1940-luku
Heinäntekoa Pukaranjärvellä 1940-luvun lopulla (2_9 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Esteri Niemi, Aini Mäkelä, Veikko Mäkelä, Milja Kustila ja Niilo Järvenpää. Etualalla koira. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara…

Hemmingin Kivelässä 1940-luvulla ”käsityönikkareita”, vas. suutari Pentti Hokkanen, oik. puuseppä Jaakko Hokkanen, keskellä Jaakon vaimo Lotta Anneli-tyttären kanssa.

Jokikorvan monivuotinen työmies Viljami Jääskeläinen niittämässä hevosniittokoneella 1940-luvulla. Kuva Viljami Jääskeläinen.

1941
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19. Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät…

Avainsanat: ,

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

Sisältää konserttiohjelman ja artikkeleita pianisti Väinö Mäkisen konserteista ja Sibeliuksen musiikista. Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.

Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

Keiteleen kirkonkylän opettajat Bertta Harjula ja A. Satamo, sekä oppilaat 1946-47.
Seppo Satamon kokoelmat.

Keiteleen suojeluskuntatalon pihalla 1949 Seppo, Irma, Ritva ja Kirsti Satamo. Seppo Satamon kokoelmat.

Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Joensuun Käsityö ja Tehdasyhdistys tuki käsiteollisuuden ammatinharjoittajia monin tavoin. Vuoden 1946 vuosikertomus sisältää myös jäsenluettelon eri käsityön ammattilaista ja yrittäjistä Joensuussa.

1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…

1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…

Kirkonkylän koululaisia vuodelta 1947.

Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…

1940-luku
Kutomakurssilaisia Vanhahongon tuvassa (3_21 Honkajoki, Kirkonkylä). Paljon väkeä ja kutomakoneita tupa täynnä. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja.

Kutsu Kotien kätköistä -näyttelyn avajaisiin. Näyttely oli osa Joensuun kaupungin 100-vuotisjuhlan tapahtumia. Ohjelmasta löytyy sellaisia esiintyjänimiä, kuten kansanedustaja Vieno Sivonen, johtaja Viki Hukkanen, rehtori Hulda Kontturi, kannelniekka…

Kutsu Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin vuosijuhlaan 1940

Avainsanat: ,

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…

1940-luku
Lampaidenkeritsemistä ilmeisesti Karvianjoen rannassa Vanhahongon talon mailla (3_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Takana vasemmalla Svante Vanhahonko, muut takana seisovat henkilöt ja lampaita keritsevät nuoret tuntemattomia.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…
 
Koneluettavat metatiedot: