Aineistot (yhteensä 117)

  • Avainsanat: 1940-luku

1949
Aili Majakankaan ja Niilo Järvenpään (kuvan keskellä) häät vuonna 1949 Majakankaan pihapiirissä (2_15 Honkajoki, Pukarankylä). Pelimanneina viulun kanssa Vieno Rantee ja haitarin kanssa Juho Hälli. Eturivissä neljäs oikealta (pientä lasta pitelevän…

1940-luku
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…

Haapasaaren kaksoset Toini ja Taimi Koskinen 1940-luvulla. Kuva Reino Koskinen.

1946
Raatihuoneenkadulla edelleen sijaitseva jugendtalo on peräisin vuodelta 1910. Skogsterin tavarataloa vastapäätä nouseen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Walter Thomé, ja sen rakennuttajana toimi Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki. Tämä…

1940-luku
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia.…

1940-luku
Heinäntekoa Pukaranjärvellä 1940-luvun lopulla (2_9 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Esteri Niemi, Aini Mäkelä, Veikko Mäkelä, Milja Kustila ja Niilo Järvenpää. Etualalla koira. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara…

Hemmingin Kivelässä 1940-luvulla ”käsityönikkareita”, vas. suutari Pentti Hokkanen, oik. puuseppä Jaakko Hokkanen, keskellä Jaakon vaimo Lotta Anneli-tyttären kanssa.

Jokikorvan monivuotinen työmies Viljami Jääskeläinen niittämässä hevosniittokoneella 1940-luvulla. Kuva Viljami Jääskeläinen.

1941
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…

1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19. Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät…

Avainsanat: ,

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

Sisältää konserttiohjelman ja artikkeleita pianisti Väinö Mäkisen konserteista ja Sibeliuksen musiikista. Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.

Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

Keiteleen kirkonkylän opettajat Bertta Harjula ja A. Satamo, sekä oppilaat 1946-47.
Seppo Satamon kokoelmat.

Keiteleen suojeluskuntatalon pihalla 1949 Seppo, Irma, Ritva ja Kirsti Satamo. Seppo Satamon kokoelmat.

Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Joensuun Käsityö ja Tehdasyhdistys tuki käsiteollisuuden ammatinharjoittajia monin tavoin. Vuoden 1946 vuosikertomus sisältää myös jäsenluettelon eri käsityön ammattilaista ja yrittäjistä Joensuussa.

1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…

1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…

Kirkonkylän koululaisia vuodelta 1947.

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…
 
Koneluettavat metatiedot: