Harju-Suksi Oy muuttui Uksi Oy:ksi. Vasemmalla kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen, johtaja Pekka Häkli, toimitusjohtaja Reino Isotalus ja tuotantopäällikkö Viljo Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.8.1975.
Pertti Tikkanen oli eräs suksentekijöiksi pyrkineistä. Keskellä näkyy uuden tehtaan julkisivupiirros ja oikealla näytekappale tehtaan tuotteista. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.2.1971.
Harju-Suksen vihkiäisyleisöä 19.9.1972. Edessä Urho Kekkonen. Oikealla Veikko Vuorikari (Kera), Osmo Kärkkäinen, adjutantti Aarne Saastamoinen, Antti Valkonen ja Hannu Valkonen.
Harju-Suksen vihkiäisissä 18.9.1972. Vasemmalta Reino Saastamoinen, Aarne Saastamoinen, Ale Shemeikka ja tehtaan tontin myynyt Kerttu Kero. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.9.1972.
Harju-Suksen rakentaminen. Vasemmalla rakennusmestarit Eino Korhonen ja Sulo Ylöstalo sekä kirvesmiehet Kauko Huuskonen ja Raimo Ruotsalainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.7.1971.
Presidentti Kekkosen nimikirjoituksella varustettu Harju-Suksen vihkiäissuksi jäi Keiteleen kunnan haltuun muistoksi kunnan ensimmäisestä teollisesta yrityksestä. Suksen luovutti toimitusjohtaja Raimo Laine (oik.) ja vastaanottivat valtuuston…
Harju-Suksen harjannostajaisista 1971. Vasemmalta Tauno Rökman, Jouko Kaihenoja, Laila Raatikainen, Kerttu Kero -möi tehtaan tontin, Aino Könttä ja Sulo Ylöstalo rakennusvalvoja.
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Taivalvaaran näyttelijä täydellisen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen. Tekstissä on pieniä oikeinkirjoitusvirheiden korjauksia. Käsikirjoituksen otsikkona on "Harhoja ja paluita" (nimi ympyröity, merkintä:…
"Kaikkia hommia ne etelän muotinuket meillä teettää, että ne sais turkit juhliinsa" kirosi Korhonen, kun juuttui takistaan kuusenoksaan ja pudotti rakovalkean loisteessa kuivahtaneet karvakenkänsä lumihankeen. Talviaikaan ei voinut huuhtoa kultaa,…
Hanssin-Jukka on Suomen ilmavoimien käytössä vuosina 1940–1955 ollut Douglas DC-2 -kuljetuskone. Käytöstä poistetun lentokoneen osti hämeenlinnalainen entinen lentomestari Osmo Rantala, joka lahjoitti sen Hämeenlinnan ampumaseuralle. Ampumaseura…
Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.
Teos on taiteilijakirja. Publ. at year-end 2004 on the occasion of Hans Christian Andersen's 200th birthday in 2005. Kotelon päällä teksti "A fairy tale".
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
