Teos on taiteilijakirja. Teos on osa neliosaista sarjaa (lopputyö Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle) ja sisältää kuvallisia havaintoja arjesta. Käsinsidottu teos kotelossa, sisältää käsin vedostetun monotypian ja…
EURAN KUNTA tunnetaan kivikaudesta myöhäiselle rautakaudelle asti ulottuvasta rikkaasta esihistoriastaan, talonpoikaisesta rakennusperinnöstään ja teollisen miljöön monisatavuotisista kerrostumistaan. Alueen monista arvokkaista luontokohteista…
Teos on taiteilijakirja. Japanilaishenkisiä miniatyyrimaalauksia. Kannet ruskeata kangasta. Kirjan sulkee naru, johon on kiinnitetty pieni keramiikka-Buddha. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teos on käsinommeltu, lehdet maalattu vesivärein vaaleanpunaisen eri sävyillä. Ei tekstiä, ei kuvia. Nahkaselkä, lukituksena nahkasuikale. Pakattu pahvilaatikkoon, jonka kannessa teksti Pink dreams. Taiteilija on kuvannut…
Lutonkairassa leimattiin 350 000 runkoa parasta tukkimetsää vuonna 1938. Tätä varten rakennettiin tie, savottakämppiä ja siltoja itärajan tuntumaan Luton ja Luiron välille. Leimikko jäi pystyyn talvisodan alettua. Sodan jälkeen puut kaadettiin ja ne…
Matti Huru kertoo kalastuksesta ja luontaistaloudesta, jota harjoitettiin Kattajärvellä alkuaan Ruukinpirtin maisemissa, jonne hänen vanhempansa olivat asettuneet asumaan v. 1921. Luttojoki lähivesistöineen oli kalarikasta aluetta aina…
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Nangujärven ympäristössä toimi kolme vankileiriä, joihin oli sijoitettu toistasataa sotavankia ja kuusikymmentä muulia. Vangit työskentelivät metsätöissä ja puutavaran kuljettajina muulikolonnoissa. Osa vangeista menehtyi leirioloissa ja heidät…
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…
Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Teos on taiteilijakirja. Kollaasitekniikalla toteutettu, itse tehty paperi. Kirjan sivuille kiinnitetty värikkäitä paperinpaloja, sidottu vaaleanpunaisella, punotulla pumpulilangalla. Materiaali: paperi, käsin valmistettu pellavalanka, 2 helmeä…
Selostus Forssan kuluttajain yhteistoiminnasta ajalla 1889-1949
Tammi kauppa-osakeyhtiö 1889-1922
Forssan osuusleipomo 1903-1919
Forssan osuusliike. 1919-1923
Osuusliike Tammi. 1922-1948
ja
Osuusliike Tammen i.l. Johtokunnan kertomus vuodelta…
Kirja on taiteilijakirja. Takakannessa: Iconoclast social toolbox on joukko työkaluja, joilla arkipäivän voi muuttaa loputtomien mahdollisuuksien pelikentäksi. Sarjan ensimmäinen työkalu, psykogeografisia harjoituksia, sisältää mielikuvaharjoituksia,…
Kirjeessä oleva päivämäärä, 2.9.1895, on väärä. Kirjeessä mainittu Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli vasta 2.10.1895, ja kirje on kirjoitettu ensi-illan jälkeen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
