Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?
Vuosikertomus sisältää lukukaudet 1917-1918 ja 1918-1919. Näihin vuosiin sisältyi 1. maailmansota sekä Suomen kansalaisssota, jotka vaikuttivat myös Joensuun yhteiskoulun toimintaan. Yhteiskoulun oppilaita ilmoittautui joukoittain Joensuun…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kahdeksannelta toimikaudelta 1916-1917. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun neljänneltä toimikaudelta 1912-1913. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun ensimmäisen toimikauden vuosikertomuksen samoilta vuosilta sekä koulun historiaa.
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun viidenneltä toimikaudelta 1913-1914. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella…
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
