Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…
Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä sijaitseva kaksikerroksinen luhtiaitta. Se on siirretty tilalle viereisen Järventauksen pihasta 1920-luvulla. Luhtiaitan isompi osa on entinen tallirakennus. Tämän ja…
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.
Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…
Tien oikealla puolella lähes kirkon kohdalla oli laakeaan kallioon hakattuna kuuluisan rosvon Sika-Kyöstin kuolinpaikkaa ja -aikaa osoittava merkintä. Se hävitettiin valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden yhteydessä vuonna 1960.
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…
Nykyistä kaupungintaloa vastapäätä Raisiontien toisella puolella sijainnut rukoushuone purettiin vuonna 1990. Rakennuksen hirret kuljetettiin Viherlahden leirikeskukseen, Merimaskuun. Uudelleen pystytetty rukoushuone on nykyään leirikirkko, joka…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto avattava kirja, lehdet kiinnitetty nippuina kehykseen kultalangalla. Teoksen voi asettaa pystyasentoon, jolloin se muistuttaa soitinta. Sisältää Doris Karevan runokirjan Armuaeg = Days of grace, 1998.…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto avattava kirja, jonka lehdistä muodostuu labyrintti. Sivut kiinnitetty hammastikuilla ja läpinäkyvällä kalvolla. Pohjalla kasvokuva, jota peittää labyrinttipeli. Materiaali: pahvi, kartonki, hammastikut, kalvo,…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto kirjahyllymäinen. Viiden hyllyn keskellä alaspäin suureneva reikä. Pohjalla pystyssä 10 hammastikkua, joista yksi maalattu mustaksi. Kokonaisuus muistuttaa sudenkuoppaa, johon voi ajatella lukijan putoavan. …
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Kutsukortti, jolla Kuopion Minna Canth -patsastoimikunta kutsuu pankinjohtaja Fj. Andersinin kansalaispäivällisille Kuopion Seurahuoneeseen 12.5.1937. kello 18.00. Andersin oli Minna Canthin tyttären Lyylin puoliso.
Minna Canthin kunniaksi on pystytetty patsas jokaiseen hänen kotikaupunkiinsa: Tampereelle, Jyväskylään ja Kuopioon.Kuopiossa paljastettiin kuvanveistäjä Eemil Halosen suunnittelema Minna Canthin patsas 12. toukokuuta 1937. Tuolloin oli kulunut…
Kuopion telefooniosakeyhtiön ja Minna Canthin välinen sopimus puhelimen käytöstä. Sopimuksen numero on 29. Sopimuksessa on Minna Canthin allekirjoitus.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
