Aineistot (yhteensä 10734)

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Vanhat tulisijat ovat säilyneet päärakennuksen huoneissa.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Vanhimpaan aittarakennukseen on liitetty vuosiluvullinen 1863 lauta.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä sijaitseva kaksikerroksinen luhtiaitta. Se on siirretty tilalle viereisen Järventauksen pihasta 1920-luvulla. Luhtiaitan isompi osa on entinen tallirakennus. Tämän ja…

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1990

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1994

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…

2014
Teos on taiteilijakirja. 22 riisipaperista taiteltuihin kansiin puuvillanarulla sidottua, kaksipuoleisiksi arkeiksi liimattua grafiikanlehteä (tussi riisipaperilla).

Avainsanat:

2023
Teos on taiteilijakirja. Mustassa pahvikotelossa taittovihkonen sekä - vihkosessa ilmoitetun 17 kappaleen sijaan - 15 pyöreää pahvikorttia, joihin painettuna englanninkielisiä otteita Mary Rueflen teoksesta My Private Property (2016). Lisäksi mukana…

Avainsanat:

2014
Teos on taiteilijakirja. Mustassa pahvikotelossa vihkonen, joka sisältää saksankielisiä runoja sekä kuvituksena lino-tekniikalla riisipaperiarkeille painettuja puupiirroksia. Mukana kuvitettu esittelyvihkonen. Teos kuuluu 20-osaiseen sarjaan…

Avainsanat:

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on osa bwl-sarjaa (=Black and White Landscape, osa 7/13). Teos on muodoltaan osittain haitarikirja, ja sisältää alkuperäiskielisiä ja saksaksi käännettyjä runoja sekä kaksi valokuvapaperille (Fuji Crystal Archive Paper)…

Avainsanat:

1885
Päiväys ja tekstin alku on tahriintunut.

Avainsanat: ,

1969
Teos on taiteilijakirja. Julkaisu sisältää tekstiä, kuvia, karttoja, mainoksia, uutisleikkeitä, piirroksia. Kansipaperissa teksti: Kriwet Publit.

Avainsanat:

1891
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…

Tien oikealla puolella lähes kirkon kohdalla oli laakeaan kallioon hakattuna kuuluisan rosvon Sika-Kyöstin kuolinpaikkaa ja -aikaa osoittava merkintä. Se hävitettiin valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden yhteydessä vuonna 1960.

1963
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…

Nykyistä kaupungintaloa vastapäätä Raisiontien toisella puolella sijainnut rukoushuone purettiin vuonna 1990. Rakennuksen hirret kuljetettiin Viherlahden leirikeskukseen, Merimaskuun. Uudelleen pystytetty rukoushuone on nykyään leirikirkko, joka…

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: