Aineistot (yhteensä 10698)

Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…

Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…

Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…

Niemelän työsarkaan kuului aikanaan myös pesti varavangin kuljettajana. Vangit oli tuomittu pääsääntöisesti pienistä rikkeistä, joista tuomiona oli passitus vedelle ja leivälle muutaman päivän ajaksi.  Vankeja tuotiin Petsamosta saakka ensin…

Eelis Peltosen molemmat tarinat ajoittuvat vuodelle 1936, joka oli ilmoiltaan varsin erikoinen. Kesä oli helteinen ja ensilumi satoi vasta joulukuun puolessa välissä. Haastattelun alussa Eelis kertoo kuinka hän nuorena miehenä seikkaili Inarin…

Kettu rauhoitettiin 1930-luvulla. Rauhoituksen seurauksena kettukanta lisääntyi huomattavasti ja rauhoitus jouduttiin kumoamaan. Ketusta alettiin maksaa tapporahaa.

Sudenpyynti on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Niinpä poromiehet, joilla ei ollut aikaa susijahtiin kirjoittivat Koppelossa asuvalle ammattimetsästäjälle Nikodemus Peltoselle susilaumoista, jotka olivat hyökänneet porojen kimppuun. Peltonen oli…

Armas Peltosen savottamiehen ura alkoi sahurina Vellijärven savotalla 1930-luvun alussa. Seuraavana vuonna työ jatkui Kessissä, josta puut uitettiin keväällä Inarijärveltä Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvikin sahalle. Sieltä puut rahdattiin Eurooppaan,…

Espanjantautia edeltävä kesä v. 1919 oli kylmä ja kuiva. Ruokavarat olivat niukkoja, sillä peruna ei kasvanut, eikä saatu kalaa tai riistaa. Seurauksena oli nälkätalvi v. 1919-1920. Armas Peltonen sairastui  tulirokkoon ja espanjantautiin, joista…

Kolttaköngäs oli vilkas turistipaikka. Siellä oli monikerroksinen hotelli, joka paloi ja jonka tilalle rakennettiin heti uusi.  Lampaita oli joka talossa, samoin poroja. Lehmiä ei ollut joka talossa; hotellilla oli omat lehmät. Kalastusta…

Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.

Tarina kertoo kalastuksesta Paldojärvellä. Kalastus tapahtui verkoilla ja nuotalla sekä juomuksilla. Kalat vietiin Sodankylään Mannermaalle kapulakaloina eli jäisinä. Paljon kalaa vietiin myös Vuomaselkään erotuspaikalle. Paldojärven suuri siika oli…

Tarina kertoo erotuspaikalla tehdyistä porokaupoista. Poronlihalla oli kysyntää ja kauppoja tehtiin, kun vain hinnasta päästiin sopimukseen.

Haastateltavan perhe piti kievaria Ukonjärvellä yhteensä kuusi vuotta. Kievariin kuului asuinrakennus, jossa oli pirtti ja vieraskamari kahdelle hengelle, navetta, talli ja sauna rannassa. Oli myös kolme lehmää ja hevonen kyytejä varten. Valtio…

Pellinen murtautui Iivari Kangasniemen varastoon ja anasti aseen, kaikki patruunat ja ruokaa. Magga Kitti oli Kangasniemellä piikana. Hän oli saamenkielinen, mutta osasi myös suomea. Joskus joku suomen sana oli kuitenkin hukassa. Tarina kertoo, että…

Kertoja meni äijän eli isän kanssa baariin. Isä ilmoitti, että nyt hän haluaa riisipuuron ja lihapullat. Riisipuuro tuli, mutta puuron alta löytyi perunankuoria ja lihanpaloja. Mari kutsuttiin paikalle. Hän kauhistui, koska annos oli tarkoitettu…

Kaverukset lähtevät hirvenpyyntiin Appispaloon. Matkalla he näkevät karhun, joka on tappanut poron ja on sitä syömässä. Iisakki ampuu karhua, mutta ei osu ja karhu säntää karkuun. Appiskuusikossa näkyy tuoreita hirvenjälkiä. Mukana ollut opettaja…

Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…

Yleislakon aikana 1949 Ivalossakin liikehdittiin maalaamalla mielenosoituksellisesti rikkurin hevonen. Solojärven savotan aikana 1952 jouduttiin peräämään palkkasaatavia. Savotoiden johtajien äkkinäisyydestä johtuen työmaalla harrastettiin vilunkia…

Aukusti Uusitalo kertoo aluksi miten keisarivallan aikaisia sotatarvikkeita kuljetettiin kolmea reittiä pitkin Suomeen. Aseet pakattiin pumpulipaaluihin ja ne kuljetettiin hevosella eteenpäin ensin Ivaloon ja sieltä Rovaniemelle. Työvoimaa värväävän…

Kapteeni Takkunen pyytää Pekan mukaansa karhunmetsästykseen, koska hän haluaa näyttää kavereilleen, että kyllä hänestäkin on pyytäjäksi. Aluksi tarinassa kuvaillaan kuinka miehet metsästävät ahmaa Muotkatunturissa ja Marastossa Siikajärven rannassa.…

Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista.   Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…

Humoristisia juttuja Reutun sontatunkiosta, heinänteosta, karhunammunnasta sekä Hildan lentokeen lakuttamisesta. Lopussa on juttu jätkien saunanlämmityksestä. Saunomisen marssijärjestys muuttuu, kun eversti Willamo seurueineen saapuu paikalle. 

Pekka Morottaja muistelee Aholan kosioretkeä Riutulassa ja myös harhapolkuja, joille hän suistui  Aholan Riston kaupassa. Jauhonhakureissulla rekeen tuli laitettua kaupan varastosta maksetun jauhosäkin lisäksi muutakin tarvekalua kuten nippu pieksuja…

Savottojen loppuessa kesäajaksi Pekka lähtee kullankaivuuseen Wasko Jounin ja Korppilan Urhon kanssa. Ensimmäisenä kesänä kaivuu aloitetaan Marastosta, josta siirrytään Jäkäläpäälle Pehkosen ojana tunnettuun paikkaan. Lopulta he päätyvät…

Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…

Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…

Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit  hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…

Tarinassa kuvataan Jakob Fellmannin osuutta Mannermaan sukutaustaan ja sitä miten Paadar sukunimi muuttui Mannermaaksi.

Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…

Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…

Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…

Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…

Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…

Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.

Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…

Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…

Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia.  Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…

Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…

Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…

Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…

Tarinankertoja muistelee koulunkäyntiä Koppelossa. Aikaisempien opettajien kanssa ei ollut niin tarkkaa, vaan koulussa ollessa sai liikkuakin jonnekin. Uusien opettajien myötä järjestys muuttui, piti istua paikoillaan. Oppiaineita olivat laskeminen,…

Kertoja kävi koulua Petkulassa, asui asuntolassa ja pääsi jouluna käymään kotona. Koulussa opetettiin kirjoittamista ja lukemista. Asuntolan valvoja kuulusteli läksyt.  Jos oppilas ei osannut läksyjä, hän ei saanut ruokaa.

Taka-Lapin kaupan perustaminen Petsamoon oli vaikeaa. Petsamossa oli jo yksi kauppa, mutta se oli paikallisille asukkaille hinnoiltaan liian kallis. Taka-Lapille ei löytynyt tonttia ennen kuin kertoja järjesti kauppaa varten tontin yksityiseltä.

Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…

Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…

Tarinassa kerrotaan vasanmerkityksen eroista ennen ja nyt. Vasat otettiin ennen kiinni suopungilla, nyt käytetään eräänlaista virveliä.

Kertoja lähtee Veikon kanssa Kultalaan hirvenpyyntiin. Mukana on kaksi härkää ja reet, on rekikeli. Mukana on evästä, mutta yksi lenkkimakkara sattuu olemaan pilaantunut ja sen syömisestä seuraa kova vatsatauti ja matkanteko viivästyy. Lopulta miehet…

Matti ja Antti olivat Ruittuäytsillä. Oli kevät ja suuria pälvipaikkoja. Matti näki unen, että he ampuivat viisi karhua. Kun Antti lähtee kävelemään, hän näkee useita karhuja kallion päällä makaamassa. Matti ja Antti saivat ammuttua neljä karhua,…

Ranta-Mari oli kahvilanpitäjä ja kova työihminen. Hänellä oli useita piikoja töissä. Mörö-Mari oli yksi heistä.