Aineistot (yhteensä 10697)

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

Esittely Eino Leinolle tärkeistä kainuulaisista paikoista, jotka esiintyvät usein hänen runoissaan. Mukana ovat Leinon kotitalo Hövelö, Paltaniemen kuvakirkko, Oulujärvi, Kajaanin linnan rauniot ja Vuokatti. Aineisto on julkaistu aiemmin Kajaanin…

Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, jotka ovat todennäköisesti saaneet innoituksensa Oulujärven maisemista.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Paltamo tai Paltamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, jotka liittyvät hänen kotimaisemiinsa Paltaniemellä.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan Sotkamo tai Sotkamoon sijoittuvia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…

Avainsanat: ,

Esittely Kasimir Leinon elämänvaiheista. Teksti on koottu Kajaanin kaupunginkirjaston aiemmin julkaisemalta Kasimir Leino -verkkosivustolta.

1889
Kirjailijan omin sanoin novelli kuvaa "kansan elämää Itä-Pohjanmaalla". Novellin henkilöt matkaavat markkinoille Kajaaniin.

1894
Novellin päähenkilö palaa maailmalta lapsuudenkotiinsa, joka herättää hänessä haikeita muistoja.

1889
Novelli kertoo Pietarin kaduilla kulkevasta miehestä, joka nuorena oli lahjakas muusikon alku.

1889
Novelli kertoo Pehkos-Jussista, joka kiertelee taloissa ja kylällä salaperäinen kontti selässään.

Avainsanat: , ,

1889
Novellissa kuvataan helsinkiläistä opiskelijaelämää ja muistellaan taakse jäänyttä nuoruutta.

1889
Novelli kuvaa kaupunkilaisten arkielämää Helsingissä.

1901
Esipuhe Kasimir Leinon näytelmästä "Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming". Näytelmän neljä ensimmäistä kuvaelmaa ehtivät ilmestyä Kasimir ja Eino Leinon julkaisemassa Nykyaika-lehdessä, ennen kuin lehti lakkautettiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 1899.…

1898
Lukijalle-kirjoitus Kasimir ja Eino Leinon julkaiseman Nykyaika-lehden näytenumerosta. Kirjoituksessa kuvaillaan veljesten hyvin laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta tuoda esille kotimaan keskeisimmät ilmiöt kaikilta aloilta ja johdattaa lukija myös…

1915
Ote Eino Leinon Elämäni kuvakirjasta (1915). Eino Leino muistelee Kuopion laulujuhlia, jonne hänen veljensä Kasimir Leino oli kutsuttu juhlarunoilijaksi.

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

n. 1880-1914.
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…

1891-1922
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…

1886-1887
Turun kansankirjastonhoitaja vuosina 1886-1887

Savonkatu 32

Matkustajakoti, kahvila-ravintola Otava toimi tällä tontilla olevassa kaksikerroksisessa puurakenteisessa talossa. Kansan suussa se kulki Hummerikujan nimellä (ehkä syystäkin). 1930-luvulla, sen alkupuolella sitä piti poliisi…

1989
Rautatieasemana toimimisen jälkeen rakennus oli vuosia tyhjillään.

1989
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.

Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.

Rajapyykissä olevan…

1990
Suhteellisen pieni joki muuttuu tulviessaan varsin laajaksi. Kuvissa Nummen silta ja sen lähiympäristö.

1990
Seurakuntakodin parkkipaikalta kuvattua näkymää Nummelle. Nakkikioski "Nummen risteyksessä" oli aikanaan suosittu kauppa- ja kohtaamispaikka.

1989
Muistomerkki on pystytetty vuoden 1918 sodan lopussa Saksalassa ampumalla surmatun Ahti Jalosen muistoksi.

1958
Asemarakennuksessa toimi posti vuodesta 1924 vuoteen 1982. Aseman posti oli Raision pääpostina vuoteen 1961. Kuvassa aseman postin henkilökuntaa vuonna 1958 asemarakennuksen päädyssä.

1960-luku
Raision pääposti toimi vuodesta 1961 vuoteen 1966 Keonpellon uudessa liikehuoneistorakennuksessa. Postin lisäksi siellä aloittivat ensimmäisinä toimintansa Liisa Helmisen kauppa, Kansallis-Osakepankki ja apteekki.

1950-luku
Ihalan posti toimi Pappilan talon alakerrassa vuodesta 1955 vuoteen 1963. Postin lisäksi rakennuksen alakerrassa toimi tuolloin myös Tarmola. Postilta vapautuneisiin tiloihin muutti Raision Säästöpankin Ihalan konttori, jossa se toimi…

1950-luku
Kuloisten posti sijaitsi Jertantiellä vuoteen 1960, jolloin postitoimisto muutti uuteen Tarmolan rakennukseen Keskitien varteen.

1960-luku
Vanton posti toimi Kaanaantien varrella olevan Koskisen talon alakerrassa vuodesta 1960 vuoteen 1984, jolloin posti muutti tien toiselle puolelle osuuskaupan entisiin tiloihin. Vanton postikonttorin toiminta päättyi vuonna 1991. Kuvassa Vanton postin…

1950-luku
Raision Säästöpankki muutti rakennuttamaansa omaan toimitilaan vuonna 1957. Pankin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1967, jolloin se sivukonttoreineen fuusioitui Turun Suomalaiseen Säästöpankkiin. Vuonna 1980 TSSP:n Raision aluekonttori muutti…

1950-luku
Raision Säästöpankin Ihalan konttori toimi tässä Ihalantien varrella olevassa rakennuksessa vuodesta 1954 vuoteen 1963. Samassa kiinteistössä oli myös Pentti Puiston rautakauppa.

Raision Säästöpankin asemanseudun konttori perustettiin vuonna 1953. Se toimi alkuun Aallon kaupparakennuksen yhteydessä ja sittemmin Vehnätien varrella olevassa kiinteistössä. Asemanseudun konttorin toiminta päättyi vuonna 1991.

1950-luku
Turun Seudun Osuuskassan Raision konttorin toimitalo valmistui vuonna 1954. Pankki toimi tässä talossa vuoteen 1974 asti, jolloin se muutti uusiin toimitiloihin Torikeskukseen. Vanha toimitalo jouduttiin purkamaan vuonna 1976 risteyksen laajennuksen…

1980-luku
Rattlers on yksi maineikkaimmista raisiolaisbändeistä. Vuonna 1980 yhtye oli mukana muun muassa Oulussa järjestetyissä rockin SM-kisoissa.

1980
Raisiolaisen rockin kultakauden yhtyeisiin kuului myös Korroosio. Kuvassa yhtye on kokoontunut ryhmäkuvaan Pommarin yläpuolelle.



Avainsanat:

1984
Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisoihin osallistui peräti kolme raisiolaista urheilijaa vas. soutajat Reima ja Pertti Karppinen sekä kävelijä Reima Salonen. Kuva on…

1950-luku
Raision keskiaikainen Pyhän Martin harmaakivikirkko ennen vuosien 1968-69 restaurointia. Kuva on 1950-luvun jälkipuolelta.

Avainsanat:

Nykyistä kaupungintaloa vastapäätä Raisiontien toisella puolella sijainnut rukoushuone purettiin vuonna 1990. Rakennuksen hirret kuljetettiin Viherlahden leirikeskukseen, Merimaskuun. Uudelleen pystytetty rukoushuone on nykyään leirikirkko, joka…

Avainsanat:

1963
Raision seurakuntatalo valmistui vuonna 1962. Uuden peruskorjatun ja laajennetun seurakuntakeskuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin puolestaan vuonna 1999.

Raision seurakunta itsenäistyi senaatin päätöksellä vuonna 1894, ja samana vuonna seurakunta teki kaupan lain edellyttämästä virkatalosta tulevalle kirkkoherralle. Kunnostustöiden jälkeen pappila oli kirkkoherrojen asuinrakennuksena vuoteen 1962,…

Avainsanat:

1960-luku
1960-luvun Raision maamerkkeihin kuului vuonna 1960 valmistunut Esson huoltoasemarakennus. Raision taksiasema muutti uuden huoltoaseman kulmahuoneeseen.

1976
Vanha Esson huoltoasemarakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin uusi huoltoasemarakennus, joka valmistui vuonna 1976. Sen yhteydessä aloitti toimintansa myös Primulan baari, josta tuli 1970-luvun jälkipuolella ja seuraavalla vuosikymmenellä…
 
Koneluettavat metatiedot: