Keiteleen ja Pielaveden kunnallis- ja toimihenkilöiden perinteelliset viestihiihtokisat. Keiteleen valtuuston joukkueen ankkuri Unto Penttonen lennätettiin yläilmoihin voittoisan urakan jälkeen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.3.1972.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen.
Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…
Kotiseutuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pauli Paananen (oik.) toivottamassa tervetulleiksi Kuopion museon edustajat Rauni Säisän, Erkki Hietasen ja Tauno Pastilan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.9.1976.
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu viivoitetuille kirjepaperiliuskoille, jossa ei ole otsikkoa. Se sisältää novellin Vierailu käsikirjoituksen. Tekstin paikoittainen katkonaisuus osoittaa, että joitakin liuskoja saattaa olla hukassa.…
Digitoidussa dokumentissa on kaksi kellervänruskeakantista ruudutettua muistilehtiötä, joiden kannet ovat kastuneet. Lehtiöissä on novellin Vierailu käsikirjoitus sekä muistiinpanoja.Novellissa Vierailu Severi tutustuu Juhaniin ja tämän sisareen.…
Keski-Suomi-lehdessä 14.11.1874 Minna Canthin nimimerkillä Wilja laatima lehtikirjoitus, jonka aiheena oli kielikysymys. Kannilan mukaan "lehden edellisessä numerossa oli nimetön kirjoitus kokouksessa esitetystä vaatimuksesta, että suomenkielisten…
Keski-Suomi-lehdessä 19.3.1875 nimimerkillä Kansalainen julkaistu lehtikirjoitus, jonka otsikko on "Vielä sananen viinasta". Sen on arveltu olevan Minna Canthin laatima (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto ja Vilkemaa, Hilja…
Pukkilan Sotaveteraanit sai oman lipun vuonna 1982. Kuvat ovat lipun vihkimistilaisuudesta, joka pidettiin elokuussa 1982 seurakuntakodilla. Lipun vihki pastori Lasse Hautala. Kunniavartiossa Pekka Rousi (vas.), Pentti Lehtinen, Kauko Nikkilä, Asko…
Pukkilan Sotaveteraanit luovutti veteraaniviirin Pukkilan kunnalle syyskuussa 1985. Valtuustosalissa otetussa kuvassa ovat veteraaniyhdistyksen edustajat Pekka Rousi (vas.) ja Kauno Mäenrinta sekä kunnan edustajat, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino…
Muun muassa lukuisissa sotaveteraanien juhlissa esiintyneeseen veteraanikvartettiin kuuluivat Kalevi Aalto (vas.), Eino Lempälä, Jussi Hyypiä ja Pentti Lehtinen.
Keiteleen seurakunta järjesti sotaveteraaneille ja rintamamiesveteraaneille yhteisen juhlan. Vasemmalta Juhani Saastamoinen, Viljo Leskinen, Eelis Tirkkonen, Onni Ylönen, ja Kyllikki Halonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.12.1976.
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Vasemmalla Vilho Ihalainen ja oikealla Asko Tikkanen. 530 metriä uutta vesijohtolinjaa valmistui kirkonkylässä. Johdot on laitettu Rähneenmäen ja kirkonkylän välille. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.4.1971.
Viides vesihuoltourakka syntyy Keiteleelle. Allekirjoittajina insinööri Rauno Mäkipää (oik.), kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja insinööri Pekka Turtiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.1.1973.
Vesihuoltotyöt alkavat todennäköisesti vuoden -67 aikana. Vasemmalla Aarne Saastamoinen, rakennusmestari Arvo Konttinen, insinööri Kauko Pakarinen ja Aarne Majuri. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1967.
22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden…
Teos on taiteilijakirja. Verket är en konstnärsbok. Kirjan lehdillä mustia kuvioita, jotka osittain peittävät Verner von Heidenstamin runotekstit. Svarta mönster täcker delvis Verner von Heidenstams dikter.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
