Autonkuljettaja Viljo Jaakkola (vas.) ja liikennöitsijä Arvi Lehtinen vuoden 1955 Scania-Vabiksen vieressä. Jaakkola työskenteli koko työuransa ajan Pukkilan Liikenteen palveluksessa.
Vuonna 1935 rakennettu Arvi ja Hilja Lehtisen omakotitalo sekä autotallit. Pihalla on kolme Lahti-korista linja-autoa. Kuva on otettu 1960-luvun tuntumassa. Rakennukset olivat olemassa vielä vuonna 2013, kun Pukkilan Liikenteen perustamisesta tuli…
Käytöstä poistettua linja-autoa romutetaan. Autoista otettiin yleensä talteen muun muassa akselit pyörineen ja penkit, jotka myytiin eteen päin. Purkuhommissa muun muassa Allan Aaltonen, Viljo Jaakkola ja Antero Simolin.
Kuljettaja Allan Aaltonen sekä vuosimallin 1937 Citroen. "Sitikka" oli alun perin kuormuri, jonka päälle Kutter (Akro) rakensi linja-auton korin vuonna 1949. Lisäksi "Sitikka" sai keulalleen Sisun maskin. Myöhemmin auton kori päätyi Torpin…
Sota-aikana Lehtisen Studebaker oli todella pitkällä linjalla - ainakin ajokilven mukaan... Reitiksi on merkitty Helsinki-Viipuri-Moskova? (viimeksi mainittu kysymysmerkillä)
Arvi Lehtisen Hilja-vaimo hymyilee sylissään puolivuotias Arto-poika. Oikealla on Viljo Lehtisen vaimo Aune. REO-linja-autojen välissä otettu kuva on alkusyksyltä 1937. Kuvan taustalla näkyy hautausmaan kiviaita.
Rahastaja Pentti Nyström sekä Arvi ja Viljo Lehtisen ensimmäinen sotien jälkeen hankittu Sisu vuosimallia 1948. Kuva on otettu Agricolankadulla Helsingissä vuoden 1950 tienoilla.
Viljo Lehtinen kaulakkain Laina Jaakkola (os. Heikkilä) kanssa 1930-luvun puolivälissä. Vieressä Helsinki-Porvoo-Askola-Pukkila -linjan REO vuosimallia 1935.
Arvi Lehtinen ja muisto ensimmäisestä autosta. Pukkilan Liikenteellä on edelleen tallella kuvassa oleva T-Fordin vanne. Arvid Lehtinen (1897-1984) aloitti liikennöinnin Pukkilasta Porvooseen vappuna 1923.
Tästä alkoi Pukkilan Liikenteen tarina. Kuvassa Arvi Lehtinen ja ensimmäinen T-Ford, jolla aloitettiin liikennöinti Pukkilan ja Porvoon välillä 1. toukokuuta 1923. Lehtinen rakensi itse autoonsa korin, joka erottui kilpailijoiden biileistä muun…
Amalia ja Kalle Lehtinen sekä heidän kotitalonsa, joka oli vuonna 2014 yhä Pukkilan keskustassa. Talossa syntyivät ja kasvoivat myös Amalian ja Kallen pojat Arvid (Arvi) ja Viljo sekä kuusi muuta lasta.
Pukkilan kotiseutumuseon navetan esineistöä. Oikealla on kimpitekniikalla valmistettu leili eli piimälasku, keskellä kiulu, vasemmalla toinen leili, takana kirnu. Vieressä Kylväjä-lehtiä vuodelta 1909 ja Pellervo-lehti vuodelta 1919. Seinällä on…
Pukkilan kotiseutumuseon savupirtin oven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1795. Huoneessa oikealla kiinteä penkki ja vasemmalla jäänteitä tulisijasta. Rakennuksessa on useita kerrostumia. Räppänät kertovat sisäänlämpiävästä rakennuksesta.…
Pukkilan kotiseutumuseon tupainteriööri, jonka esineistö ja tekstiilit ovat aikakaudelta ennen vuotta 1919. Interiööri kuvaa tupaa kiireisenä arkipäivänä. Esillä olevaan esineistöön kuuluvat muun muassa perunavati, kaljatuoppi, voiaski, yhdestä…
Pukkilan kotiseutumuseon vitriini. Edessä on Pukkilan Puhelin Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1924. Takana rautainen pöytäpuhelin, jonka on omistanut Savijoen koulun opettaja Gebhard Vuorela. Eino Sairolan voittamassa pokaalissa on teksti Kanteleen…
Pukkilan kotiseutumuseon ensimmäisen diaarion eli esineluettelon sivu, jossa on piirroskuva kivipihdeistä sekä mustaa verkaa olevasta miehen puvusta. (Diaario on tallennettu toisaalle tähän kokoelmaan myös erillisenä pdf-tiedostona.)
Pukkilan Tiili Oy toimi vuosina 1942-1957/1958. Pukkilan Naarkoskella. Kuva on vuodelta 1955. Kuvassa Ilma Saarinen (vas.), Emil Lehto, Viljo Alitupa, tiilitehtailija Yrjö Hautala, Eugen Stenius, Takana Arto Oksa ja Lasse Hautala. Oikealla on…
Perunanistuttajat viettävät taukoa pellon laidalla Pukkilan Kirkonkylässä. Takana näkyy aittoja.
Kuvassa Emmi Rantalainen (vas.), Niilo Lehtinen, Alma Raunio, Sorge Martin, Einar Mäkelä, Merikannon mamma, Keijo Lehtinen, Merikannon tyttö ja Lyyli…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
