Teoksessa kuvataan Kuhmoniemen (nykyisin Kuhmo) vaiheita vuodesta 1753, jolloin Kuhmoniemestä tuli oma kappeliseurakuntansa ja se sai oman papin, vuoteen 1905 saakka. Kirjan näkökulma on seurakuntakeskeinen, mutta siinä kuvaillaan myös yleisemmin…
"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…
Moottiripyörällä ajavan naisen kuvan ottoaika ei ole tiedossa. Moottiripyörän merkki on Indian. Kuvan nainen on todennäköisesti Aila Laaksonen (o.s. Greijula).
Teos on taiteilijakirja. Mustavalkoisia kuvia lasten ja nuorten kasvoista. Liittyy näyttelyyn Venetsian Biennalessa 1986. Teksti: Suzanne Pagé. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Nousiaisten keskustassa sijaitseva Moisiokoti tarjoaa tavallista ja tehostettua palveluasumista sekä vanhainkotihoitoa. Henriikka on tavallisen palveluasumisen yksikkö ja siellä asuu 14 ikäihmistä. Siellä on henkilökunta paikalla klo 7.00 – 21.00.…
Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…
Theodolinda Hahnsson (vuodesta 1886 Theodolinda Yrjö-Koskinen) kertoo tässä muistelmassa kirjailijankutsumuksensa löytymisestä ja tiestään maamme ensimmäiseksi suomenkieliseksi naiskirjailijaksi. Kirjoitus sisältyy teokseen: Kuinka meistä tuli…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen runkona kierreselkäinen, mustakantinen vihko, jota ei voi sulkea. Sivut lävistetty "kynäkeihäillä", joihin maalattu mustia raitoja. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
