Paperiarkki, jossa on aluksi runo ja sen jälkeen katkelma spiritistisestä istunnosta. Istunnon päivämäärä on 26.8.1893. Paperiin on merkitty myös istuntoon osallistuneet.
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota…
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon…
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
