Teos on taiteilijakirja. Puiseen sokkeliin kiinnitetty vanha kanneton kirja, jonka sivut liimattu toisiinsa. Teoksessa paristolla toimiva kellon koneisto, joka pyörittää siihen viisareiden sijaan kiinnitettyä höyhentä. Signeerattu kpl.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu torniksi asetelluista, toisiinsa nipuiksi (yht. 4 kpl) liimatuista vanhoista kirjoista leikellyistä sivuista, sekä rustiikkisesta vellikellosta.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu soikea aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu pyöreä aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Kertoja kävi koulua Petkulassa, asui asuntolassa ja pääsi jouluna käymään kotona. Koulussa opetettiin kirjoittamista ja lukemista. Asuntolan valvoja kuulusteli läksyt. Jos oppilas ei osannut läksyjä, hän ei saanut ruokaa.
Pappi saarnasi kirkossa, että kuka ainoansa antaa se kymmenkertaisesti palkitaan. Papilla oli kymmenen lehmää ja köyhällä lukkarilla yksi. Lukkari lahjoitti omansa pois ja tuli kymmenkertaisesti palkituksi, juuri kuten pappi oli saarnannut.
Kertoja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Salmijärvellä. Äiti oli jäänyt leskeksi, lapsia oli yksitoista. Norjalaiset ostivat metsiä ja puut uitettin Paatsjokea pitkin. Perheen pojat olivat vuoronperään savotoissa, välillä hevonen sai levätä…
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Haastateltava kertoo kalastuksesta Petsamovuonolla. Vuosi 1932 oli mahtava sillivuosi, silloin tuli kerrankin 600 kg yhdestä verkosta. Höyhenjärven vihainen emäntä oli leski, kunnes sitten meni yhteen Martti Sarre -nimisen saamelaisen kanssa.Elämä ei…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Taka-Lapin kaupan perustaminen Petsamoon oli vaikeaa. Petsamossa oli jo yksi kauppa, mutta se oli paikallisille asukkaille hinnoiltaan liian kallis. Taka-Lapille ei löytynyt tonttia ennen kuin kertoja järjesti kauppaa varten tontin yksityiseltä.
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…
Museon edustalla (4_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä (vas.) ja talkoolainen Jarno Virtanen Honkajoen museon edustalla. Tällöin kesäkuussa museota ei ollut vielä maalattu. Hankevetäjä talkootyöväkineen työskenteli vuoden 2004…
Museossa (4_11 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä Honkajoen museon sisärappusilla. Ympärillä esinenäyttelyä. Hankevetäjä työskenteli vuoden 2004 ajan Honkajoella kotiseutuyhdistyksen johtamassa Suvikas-kehittämishankkeessa.…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
