Ensimmäiset Raisio-päivät järjestettiin kolmipäiväisenä tapahtumana 30.8.-1.9. Raision kaupungiksitulovuonna 1974. Kotiseutujuhlan teemana oli Raision juhlavuoden julisteen teksti ”Raisio, nuori kaupunki – vanhat perinteet”, joka korosti nuoren…
Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.
1.1.1974 juhlittiin Raision kaupungin syntyä. Kello 23.20 alkanutta uudenvuoden vastaanottotilaisuutta saapui torille ja liikekeskuksen ylätasanteille seuraamaan tuhansia ihmisiä. Tilaisuudessa esiintyivät Raision VPK:n soittokunta sekä Raision…
Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille.
Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Tuon ajan tuttuja maamerkkejä olivat Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä olleen osuuskassan lisäksi mm. VPK:n paloasemarakennus, vanha kunnantalo, kunnantalo asuntoloineen ja äärimmäisenä oikealla…
1960-luvun alun Raision keskustaa kirkon suunnalta katsottuna. Etualalla vasemmalla vuonna 1962 valmistunut Raision seurakuntatalo. Raision keskustan silloisiin maamerkkeihin lukeutui Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä ollut Turun …
Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Raision risteykset tosin olivat pitkään maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuva on 1960-luvun alkupuolelta, jolloin Raision…
Raision kirkon 650-vuotisjuhlasta vuonna 1955 muodostui unohtumaton juhlapäivä, sillä tasavallan presidentti J. K. Paasikivi puolisoineen osallistuivat 21. päivänä elokuuta pidettyyn juhlajumalanpalvelukseen ja kirkkokahville kunnantalolle.…
Raision keskustaa 1950-luvun jälkipuolella. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä.
Kaupungin urheilun lippulaiva Loimu on pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelannut lentopalloseura maassamme. Vuodesta 1977 ylimmällä sarjatasolla pelannut Loimu on voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä kertaalleen Suomen cupin. Kuvassa…
Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…
Toistaiseksi viimeisimmän Suomen mestaruutensa Loimu voitti kaudella 2000-2001. Kuvassa Loimun joukkue mestaruuden ratkaisseen finaaliottelun jälkeen Kerttulan liikuntahallissa.
Raision pääposti toimi vuodesta 1961 vuoteen 1966 Keonpellon uudessa liikehuoneistorakennuksessa. Postin lisäksi siellä aloittivat ensimmäisinä toimintansa Liisa Helmisen kauppa, Kansallis-Osakepankki ja apteekki.
Raision palokunta aloitti toimintansa uudessa paloasemarakennuksessa vuonna 1969. Uusi paloasema rakennettiin kaukonäköisesti Nesteentien varteen, josta oli hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan. Alun alkaen siihen muuttivat vuoden 1969 alussa…
Nykyistä kaupungintaloa vastapäätä Raisiontien toisella puolella sijainnut rukoushuone purettiin vuonna 1990. Rakennuksen hirret kuljetettiin Viherlahden leirikeskukseen, Merimaskuun. Uudelleen pystytetty rukoushuone on nykyään leirikirkko, joka…
Raision Säästöpankin asemanseudun konttori perustettiin vuonna 1953. Se toimi alkuun Aallon kaupparakennuksen yhteydessä ja sittemmin Vehnätien varrella olevassa kiinteistössä. Asemanseudun konttorin toiminta päättyi vuonna 1991.
Raision Säästöpankin Ihalan konttori toimi tässä Ihalantien varrella olevassa rakennuksessa vuodesta 1954 vuoteen 1963. Samassa kiinteistössä oli myös Pentti Puiston rautakauppa.
Raision Säästöpankki muutti rakennuttamaansa omaan toimitilaan vuonna 1957. Pankin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1967, jolloin se sivukonttoreineen fuusioitui Turun Suomalaiseen Säästöpankkiin. Vuonna 1980 TSSP:n Raision aluekonttori muutti…
Raision nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet eritoten Raisio Tehtaat ja Naantalin puolella sijaitseva Neste Oy, joiden tarjoamat työpaikat houkuttelivat paikkakunnalle uusia asukkaita. Raision merkittävin teollisuuslaitos, Lounais-Suomen viljelijöiden…
Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.
Toinen vaaranpaikka oli Raision- ja Nesteentien risteys. Sen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevalojen käyttöön otolla.
Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset olivat 18.10.1978. Liikenteen sujuvuutta parannettiin tällöin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevaloin. Kuvassa vas. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eero Mäkipää, kaupunginvaltuuston…
Vesilaitoksen ja sen patojen rakentaminen vuosina 1956 ja 1957 merkitsivät valtavaa muutosta Mahittulan ennen niin rauhalliselle elämänmenolle. Vesilaitoksen perustamiseen vaikutti ratkaisevasti se, että Turku oli vaatinut rakenteilla olleen Neste…
Mahittulaa 1960-luvun alkupuolella. Etualalla vasta valmistunut saunapato, seuraavina myllypato ja Hintsan pato. Viimeksi mainitun padon vasemmalla puolella vuonna 1957 valmistunut Raision-Naantalin vesilaitos ja oikella puolella Hintsan kartano.…
Keiteleen raittiin urheilijan palkinto vuodelta 1976 ojennettiin Aimo Kaalimaalle Petäjäkylästä. Palkinnon ojensi nuorisosihteeri Lea Huhta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1976.
Olavi Ikäläinen sai vastaanottaa Keiteleen Raittiin Urheilijan palkinnon vuodelta 1977. Palkinnon ojensi nuorisosihteeri Lea Huhta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.3.1978
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Torpinkylän raittiusseurantalo Rientola valmistui vuonna 1926. Hääväki on yhdessä kuvista kokoontunut ryhmäpotrettiin talon eteen. Värivalokuva on otettu vuosia sen jälkeen. Seurantalo, jota laajennettiin 1980-luvun alussa, tuhoutui tulipalossa…
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…