Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Ote Eino Leinon Elämäni kuvakirjasta (1915). Eino Leino muistelee Kuopion laulujuhlia, jonne hänen veljensä Kasimir Leino oli kutsuttu juhlarunoilijaksi.
Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".
Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:
Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo…
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla…
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi…
Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli…
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.
Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen.…
Vuonna 1908 Eino Leino muutti erilleen vaimostaan Freya Schoultzista ja kirjoitti rakkauskirjeitä L. Onervalle. Elokuun lopulla Leino matkusti L. Onervan kanssa Roomaan, josta hän lähetti kortin…
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…
Kesäkuun seitsemäntenätoista päivänä armon vuonna 1734 esitti pohjalainen papinpoika Pehr Niclas Mathesius Upsalan yliopistossa juhlallisesti tarkastettavaksi latinankielisen maisterinväitöskirjansa De Ostrobotnia Pohjanmaasta.Kysymys ei ollut…
Kirkonpiirin koulussa toimii kirjasto, jonne Nousiaisten kunnankirjasto hankkii aineistoa ja hoitaa kokoelmaa. Oppilaat käyvät lainaamassa ja palauttamassa aineistoa opettajiensa johdolla.
Raision palokunta aloitti toimintansa uudessa paloasemarakennuksessa vuonna 1969. Uusi paloasema rakennettiin kaukonäköisesti Nesteentien varteen, josta oli hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan. Alun alkaen siihen muuttivat vuoden 1969 alussa…
Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset olivat 18.10.1978. Liikenteen sujuvuutta parannettiin tällöin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevaloin. Kuvassa vas. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eero Mäkipää, kaupunginvaltuuston…
Ensimmäiset Raisio-päivät järjestettiin kolmipäiväisenä tapahtumana 30.8.-1.9. Raision kaupungiksitulovuonna 1974. Kotiseutujuhlan teemana oli Raision juhlavuoden julisteen teksti ”Raisio, nuori kaupunki – vanhat perinteet”, joka korosti nuoren…
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.
Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus…
Kaupungin urheilun lippulaiva Loimu on pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelannut lentopalloseura maassamme. Vuodesta 1977 ylimmällä sarjatasolla pelannut Loimu on voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä kertaalleen Suomen cupin. Kuvassa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
