Aineistot (yhteensä 10736)

2019, 2020 (viisi kuvaa)
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…

2019 (kaksi kuvaa), 2020
Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastojen yhteisestä Kirjastonaakan askelin tarinan maailmaan -hankkeesta julkaistiin artikkeleja paikallislehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa.

Toimittajat tutustuivat kutsuttuina hankkeeseen ja kirjoittivat…

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

1891-1922
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…

1893
Kirjastonhoitaja kansankirjastossa 1893, apulainen 1905, amanuenssi 1912, vanhempi amanuenssi 1919, assistentti 1927. Kuollut 1946.

1886-1887
Turun kansankirjastonhoitaja vuosina 1886-1887

187?
Isa Aspin kouluaine

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1994

1924-1926
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…

1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…

Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…

Avainsanat: , , ,

Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…

Avainsanat: , , ,

Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustafin kuoleman jälkeen Janne pyöritti ja kehitti Penttilän sahan toimintaa yhdessä veljensä Bernhardin kanssa.  Janne kuoli…

Avainsanat: , , ,

Cederberg-aineiston mukana maakuntakirjastolle päätynyt viesti Smithin perheeltä.

Avainsanat: , , ,

Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirjeessä käsitellään fennomaniaa ja naisen asemaa. Allekirjoituksena on "Syvästi loukattu 'punainen'"

1893
Kirjeessä tiedustellaan voiko Turun kuuromykkäinkoulusta Kuopioon saapuva oppilas asua Kanttilassa.

1874
Keski-Suomi-lehdessä 6.6.1874 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Wilja.Aiheina kirjoituksessa mm. laivaliikenne, koulujen ja Jyväskylän seminaarin tutkinnot, tukinuitto, metsien myyminen, seminaarin rakentaminen, Seurahuone sekä…

1874
Keski-Suomi-lehdessä 31.10.1874 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa talven tulo ja polttopuiden saatavuus, katulyhtyjä kirjoittaja toivoo lisää sekä kuinka hän muiden…

1875
Keski-Suomi-lehdessä 18.9.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa mm. arviot konserteista, uutinen lennätinkonttorin avaamisesta ja syysmarkkinat (ks. Kannila, Helle…

1878
Päijänne-lehdessä 4.1.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. naamiaishuvit, säät, Keski-Suomi-lehti, susien tappaminen (johon aiheeseen liittyvä Savon matka) ja viimeaikaiset ampumatapaturmat (ks.…

1878
Päijänne-lehdessä 8.1.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. naamiaishuvit ja Keski-Suomi-lehti (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 5.2.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. telephoni, gramophoni, ilman muuttuminen nestemäiseksi, säät ja paavin terveydentila (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1878
Päijänne-lehdessä 26.2.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. säät, kirkon paikka sekä Raamattu-sitaattien väärinkäyttö sanomalehtien kiistakirjoituksissa (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1878
Keski-Suomi-lehdessä 12.3.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. laskiainen, kirkkoherran vaalit sekä kehotus urheilemaan (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Keski-Suomi-lehdessä 30.4.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. Aleksis Kiven Nummisuutarien esitys, palokunta, oopperan avustaminen ja vappu (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen…

1878
Päijänne-lehdessä 11.6.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. kirkon paikka, kansakoulukokous, koulut, säät ja höyrylaivat (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 18.6.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. Jyväskylän seminaarin tutkinnot (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 16.7.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. säät, ruokatavarain saanti ja kansallispuvut (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 3.9.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. koulut, sää, paikalliset kulttuuritilaisuudet sekä Helsingfors Dagblad -lehden kritiikki kansallispukuasiassa (ks. Kannila, Helle (1967):…

1878
Päijänne-lehdessä 15.1.1878 nimimerkillä Teppo julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä". Aiheina kirjoituksessa mm. silmänkääntäjä Pettersénin esitys, markkinat ja Jyväskylän tupakkitehtaan tuotannon alkaminen.

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin. Sisällys: Otteita Meurmanin kirjoituksesta Dagbladi-puoluetta vastaan.

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin.Sisällys: Koulu-ylihallituksen lausunto. Kuopion tyttökoulusta. Luistinrata ja luistinradan liput. Kuopion Sanomain erehdys.

1889
Savo-Karjalassa 4.5.1889 ilmestynyt Minna Canthin arvio Kalle Ahon (Kaarlo Brofeldtin) näytelmän Epäilijä esityksestä otsikolla "Kirje Kuopiosta. Huhtik. 27 p."

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1874
Keski-Suomi-lehdessä 19.9.1874 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus - fiktiivinen kirje vanhalta palvelijalta - nimimerkillä Wilja. Kirjoituksessa kerrotaan kahden palvelijattaren, säästäväisen Liisan ja koreiluun taipuvaisen Katrin tarinat.

Rikhardinkadun kirjasto
Teos on taiteilijakirja. Vanhan näköinen puulaatikko, tummanruskeaksi käsitelty. Kannen kuva-aiheena Jan Vermeerin Kirjettä lukeva nainen. Kannen sisäpuolella värjättyä sideharsoa. Sisällä käsinvärjättyjä papereita, joissa viitteellistä,…

Avainsanat:

1885
Keski-Suomi-lehdessä 19.12.1886 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä "Wilja". Kirjoituksessa luvataan menneitä aikoja muistellen lähettää lehdelle lisää Kuopion kirjeitä, mutta näin ei tapahtunut.

Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…

Cederbergien sukuun liittyvä kirje ja lehtileike.

Avainsanat: , ,

Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…

Avainsanat: , ,

Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…

Avainsanat: , , ,

27.1.1902
Kirjekuori, jonka Kasimir Leino on lähettänyt Kuopiosta Olga Kyreniukselle.

---

Kasimirilta silloin kun hän oli sairas

[...] Neiti Olga Kyrenius
Helsinki
Antink. 30 / [...]

[leima osoitepuolella] Kuopio [...]

[leima kääntöpuolella]…

1953
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen ruutulehtiö, joka sisältää kirjeluonnoksen ja neljä novellia. Kirjeluonnnos kirjailija Juhani Konkalle koskien juttujen kääntämistä venäjäksi. Laajuus kaksi sivua Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole…
 
Koneluettavat metatiedot: