Aineistot (yhteensä 125)

  • Aihe on tarkasti "paikallishistoriat"

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

1961-08
Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.

2004
Kirja esittelee Köyliön vanhoja taloja kuvineen

1885
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…

1932
Selkänimeke: Ruskon pitäjän menneisyyttä

1909
Teoksessa kuvataan Kuhmoniemen (nykyisin Kuhmo) vaiheita vuodesta 1753, jolloin Kuhmoniemestä tuli oma kappeliseurakuntansa ja se sai oman papin, vuoteen 1905 saakka. Kirjan näkökulma on seurakuntakeskeinen, mutta siinä kuvaillaan myös yleisemmin…

1990
Suomalaisen ja vertailevan kansatieteen proseminaariesitelmä Turun yliopistossa 4.4.1990

2007
Joki ja sen väki on ensimmäinen kattava Kokemäen ja Harjavallan historiasta julkaistu teos. Se esittelee ihmisiä, ilmiöitä, tapahtumia, elämää ja kohtaloita hylkeiden ajasta kahden itsenäisen kunnan syntymiseen 1870. Teoksen ytimessä on Kokemäellä ja…

1981
Alkuperäinen painos 1961, digitoitu toisesta painoksesta 1981.

1905
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…

2005
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…

1979
Työ on taidehistorian laudaturtutkielma, Helsingin yliopiston taidehistorian laitos. Valokopio.

2011
Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi on Harjavallan itsenäistä aikaa käsittelevä historiateos. Se tarjoaa lukijalle monipuolista tietoa Harjavallan paikoin poikkeuksellisistakin kehitysvaiheista suomalaisen yhteiskunnan osana. Teos alkaa…

2000
Suur-Huittisten historian neljäs osa alkaa vuoden 1918 tapahtumista. Alue kuului muun Etelä-Suomen tavoin ns. Punaiseen-Suomeen. Vasemmisto oli ollut eduskuntavaaleissa yleisesti porvarillisia vahvempi. Rintamalinjat olivat jyrkät barrikadin…

2001
Suur-Huittisten historian viides osa johdattaa lukijan kotirintaman vaikeuksiin. Kaikkea säännösteltiin, kansanhuolto valvoi ja sotajoukot kaipasivat huolenpitoa. Siirtoväki tuli kahdesti. Se muonitettiin ja majoitettiin. Siirtoväki jarintamamiehet…
 
Koneluettavat metatiedot: