Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Eura on todellinen esihistorian aarreaitta: tuskin mistään muusta pitäjästä Suomessa tunnetaan niin runsaasti muinaismuistoja kuin Eurasta. ]o pelkästään Eura-Kauttuan keskustaajaman alueelta tunnetaan 22 kiinteää muinaisjäännöstä eli pakanuuden ajan…
Jo k i j a sen väki I I jatkaa Kokemäen historian käsittelyä vuonna 2007 ilmestyneen Kokemäen ja Harjavallan yhteisen historian ensimmäisen osan viitoittamalla tiellä. Teos välittää lukijalleen Kokemäen rikkaan historian kunnan itsenäistymisestä…
EURAN KUNTA tunnetaan kivikaudesta myöhäiselle rautakaudelle asti ulottuvasta rikkaasta esihistoriastaan, talonpoikaisesta rakennusperinnöstään ja teollisen miljöön monisatavuotisista kerrostumistaan. Alueen monista arvokkaista luontokohteista…
Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi on Harjavallan itsenäistä aikaa käsittelevä historiateos. Se tarjoaa lukijalle monipuolista tietoa Harjavallan paikoin poikkeuksellisistakin kehitysvaiheista suomalaisen yhteiskunnan osana. Teos alkaa…
Joki ja sen väki on ensimmäinen kattava Kokemäen ja Harjavallan historiasta julkaistu teos. Se esittelee ihmisiä, ilmiöitä, tapahtumia, elämää ja kohtaloita hylkeiden ajasta kahden itsenäisen kunnan syntymiseen 1870. Teoksen ytimessä on Kokemäellä ja…
Suur-Huittisten historian viides osa johdattaa lukijan kotirintaman vaikeuksiin. Kaikkea säännösteltiin, kansanhuolto valvoi ja sotajoukot kaipasivat huolenpitoa. Siirtoväki tuli kahdesti. Se muonitettiin ja majoitettiin. Siirtoväki jarintamamiehet…
Suur-Huittisten historian neljäs osa alkaa vuoden 1918 tapahtumista. Alue kuului muun Etelä-Suomen tavoin ns. Punaiseen-Suomeen. Vasemmisto oli ollut eduskuntavaaleissa yleisesti porvarillisia vahvempi. Rintamalinjat olivat jyrkät barrikadin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
