Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…
Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…
Digitoitu dokumentti koostuu irrallisista, keskeltä taitetuista 10 senttimetrin leveistä ruutulehdistä ja pienestä punakeltakantisesta muistilehtiöstä, jonka kannessa lukee pölkkykirjaimin "PIIPPOLA" ja jonka etukannen kääntöpuolella on numeroita.…
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…
Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin teos, joka kertoo Suomeen kohdistuneista sodista 1700-luvulta alkaen, Kangasniemen maaperällä käydyistä taisteluista sekä kangasniemeläisistä sodissa olleista miehistä sekä…
Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.
Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.
Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…
Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.
Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.
Kuvat kertovat Pukkilan Sotaveteraanien kunniakäynneistä sankarihautausmaalla muun muassa itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Jouluaattona sankarivainajien hautapaasille on sytytetty kynttilät.
Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1987…
Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
