Hietajärvellä poropaimenenena ollut Pekka Svendsen joutui aseistettujen porovarkaiden yllättämäksi ja hänet vietiin pulkkaansidottuna Juhani Morottajalta ryöstettyjen porojen kanssa Venäjälle. Henki luvattiin säilyttää, jos hän ei karkaisi. Venäjällä…
Hautauspalvelujen tarjoaminen ja arkkujen välitys siirtyi Lyydia Palokankaan tehtäväksi Leevi Palokankaan kuoleman jälkeen. Sairaalassa kuolleet vainajat laitettiin arkkuun hoitajien toimesta, mutta sairaalan ulkopuolella kuolleet toimitettiin…
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…
Rouva Blomqvistin omistamassa ruokalassa söi päivittäin 90-100 miestä. Leivät, pullat ja ruoat tehtiin itse ja siinä sivussa hoidettiin lehmiä. Paistamiseen tarkoitetut uunit sijaitsivat ulkona. Työpäivät olivat pitkiä aamuviidestä iltakymmeneen.…
Rovasti Räme paransi hevosen kipeytyneen jalan käydessään Akuniemessä. Talon tytölle hän antoi häälahjaksi keksipaketin ja neuvon olla suuttumatta yhtäaikaa. Tämä olikin paras lahja minkä Anni oli häälahjakseen saanut.
Tuomas Rönkkö oli harvinaisen kookas ja voimakas mies. Hän oli kotoisin Sonkajärveltä ja tuli Ivaloon maantien tekoon. Tarina kertoo kuinka hän nosti ojasta valtavan kiven miesvoimin. Tapaus oli sen verran harvinainen, että kiveä alettiin kutsua…
Haastateltava tuli töihin Riutulaan etelästä. Matka perille oli hankala, mutta itse paikka oli kaunis ja viehättävä. Riutulassa ei tunnettu työaikoja, töitä tehtiin paljon ja työtehtävät olivat moninaisia. Toisaalta osattiin myös palkita, esimerkiksi…
Rieston Jaakko oli selvännäkijä Sompiosta. Hän ennusti Tuomas Törmäselle, että tämän tuleva vaimo löytyisi hyvinkin läheltä ja olisi lappalainen. Tuomas ei ennustuksesta innostunut. Ennustus kuitenkin kävi toteen.
Metsästysreissuilla voi törmätä kaikenlaisiin tilaanteisiin. Reilu viisikymmentä vuotta sitten Venäjän puolella oli sattunut ilmeisesti joku onnettomuus, sillä Suomujoen varsi ja Lutto olivat täynnä poron raatoja. Reino keräsi metsästyskaverinsa…
Kertoja meni äijän eli isän kanssa baariin. Isä ilmoitti, että nyt hän haluaa riisipuuron ja lihapullat. Riisipuuro tuli, mutta puuron alta löytyi perunankuoria ja lihanpaloja. Mari kutsuttiin paikalle. Hän kauhistui, koska annos oli tarkoitettu…
Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut. Huhti-Heikin kertoja tapasi…
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Aukusti Uusitalo kertoo aluksi miten keisarivallan aikaisia sotatarvikkeita kuljetettiin kolmea reittiä pitkin Suomeen. Aseet pakattiin pumpulipaaluihin ja ne kuljetettiin hevosella eteenpäin ensin Ivaloon ja sieltä Rovaniemelle. Työvoimaa värväävän…
Ohraa viljeltiin Törmäsessä ja Ivalossa, paikoin se kasvoikin hyvin. Ohran puimiseen tarvittiin riihi. Katovuosina 1918 - 1919 perunakaan ei kasvanut ja jouduttiin lisäämään puusta jauhoa pettuleipään. Tulirokkoon ja espanjantautiin kuoli paljon…
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…
Arrelan kuljettama Metsähallituksen vene oli rikkoutunut Inarijärvellä. Miehet olivat rantautuneet Suolisvuonoon Maje-Sammelin kämppäään venettä korjamaan. Kämpässä oli ollut Laura Lehtola odottelemassa Posti-Mattia, jonka piti viedä hänet…
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…
Keväisin kun Jokisuun selkä aukesi kaikki kynnelle kykenevät miehet ryntäsivät Koppelosta kalastamaan Jokisuulle. Kalastustukikohtina olivat Mustasaari, Lahessaari ja Rohelmasaari. Kalaa nuotattiin yleensä muutamia päiviä yhtä soittoa ja iltaisin…
Pellisellä oli kesällä 1953 "iso pyörä lähtenyt heittämään". Etualan matkustajakodin vävy oli lähtenyt saattelemaan Morgamin latvoilta Pellistä hoitoon. Saattomatkalla Pellinen oli alkanut riehua matkustajakodissa ja puukottanut erästä isäntää, jonka…
Pellinen murtautui Iivari Kangasniemen varastoon ja anasti aseen, kaikki patruunat ja ruokaa. Magga Kitti oli Kangasniemellä piikana. Hän oli saamenkielinen, mutta osasi myös suomea. Joskus joku suomen sana oli kuitenkin hukassa. Tarina kertoo, että…
Tarina kertoo hakkuille tilatusta perunakuormasta, jolle ei löytynyt sopivaa kellaria. Oli talviaika ja osa perunakuormasta paleltui. Castren ja Kekkonen olivat opiskelukavereita ja huonoissa väleissä keskenään. Kekkosen kalareissuille ei…
Pappi saarnasi kirkossa, että kuka ainoansa antaa se kymmenkertaisesti palkitaan. Papilla oli kymmenen lehmää ja köyhällä lukkarilla yksi. Lukkari lahjoitti omansa pois ja tuli kymmenkertaisesti palkituksi, juuri kuten pappi oli saarnannut.
Näkymät paluumatkalla evakosta olivat ankeat. Kaikkialla oli sotaromua, sillat ja tiet olivat huonossa kunnossa ja talot poltettu. Poikasia kiinnosti tietysti ammukset, joita oli tien varsiin jääneissä laatikoissa. Reinokin keräsi lahjaksi saadun…
Eelis Peltosen molemmat tarinat ajoittuvat vuodelle 1936, joka oli ilmoiltaan varsin erikoinen. Kesä oli helteinen ja ensilumi satoi vasta joulukuun puolessa välissä. Haastattelun alussa Eelis kertoo kuinka hän nuorena miehenä seikkaili Inarin…
Laura Lehtola toimi aluksi isänsä apuna pitämässä kiertokoulua lapsille. Kun tuli tieto alkavasta seminaarikurssista hän päätti lähteä opiskelemaan. Monien vaiheiden ja opiskelujen jälkeen Laura omistautui kiertokoulun opettajan työlle. Työ oli…
Riitta Junttila teki pitkän työuran Ivalon ala-asteella alkuopetuksessa. Koulumaailmassa rajat ovat tärkeitä ja se, että kaikki opettajat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Rehtorin tuki ja esimiestaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä tulokselliselle…
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Hopeakäätyjen löytyminen aiheutti melkoisen mediapyörityksen. Aarteen löytyminen kiinnosti suomalaismedian lisäksi myös norjalaisia tiedotusvälineitä. Aarteen arvoakin pohdittiin ihan asiantuntijavoimin ja löytäjä tunsi jossain vaiheessa olleensa…
Seppo Saraspää pohdiskelee hopeakäätyjen alkuperää ja palaa muistoissaan tunnelmiin, joita hän koki aarteen löydettyään. Monia kysymyksiä pyöri mielessä. Kuka korut oli kätkenyt ja miten ne olivat kulkeutuneet Inariin? Miksi juuri hän löysi korut?…
Seppo Saraspään jäkälänhakumatka muuttui jännittäväksi tapahtumaketjuksi, kun hänen käteensä osui outo esine. Löytö sai miehen vähäksi aikaa sekaisin, etenkin kun varovainen tunnustelu löydöksen ympäristössä osoitti, että käädyksi paljastuneen…
Nangujärven ympäristössä toimi kolme vankileiriä, joihin oli sijoitettu toistasataa sotavankia ja kuusikymmentä muulia. Vangit työskentelivät metsätöissä ja puutavaran kuljettajina muulikolonnoissa. Osa vangeista menehtyi leirioloissa ja heidät…
Espanjantautia edeltävä kesä v. 1919 oli kylmä ja kuiva. Ruokavarat olivat niukkoja, sillä peruna ei kasvanut, eikä saatu kalaa tai riistaa. Seurauksena oli nälkätalvi v. 1919-1920. Armas Peltonen sairastui tulirokkoon ja espanjantautiin, joista…
Näätänpyyntireissu vaihtui ahmanpyynniksi, kun koira yllätti munajahdissa olleen ahman. Hyvävainuinen koira ja Reino lähtivät jälistämään karkuunpäässyttä ahmaa. Välillä näytti, että ahma pääsi karkuun ja alettiin ruokatauolle. Koira oli kuitenkin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa