Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin…
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
Sahausta ja päreen höyläystä v. 1935. Jalmari ja Veera Saastamoinen, Alma ja Taavetti Huikari, lapset Liisa Saastamoinen, Sauli Huikari. Kolmas mies tuntematon. Suoniemi. Kuvaaja ei tiedossa.
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon pihassa (3_23 Honkajoki, Kirkonkylä). Edessä kuusi samaa tyttöä kuin kuvassa 3_22, käsissä ilmeisesti todistuksia. Takana kaksi nuorempaa poikaa ja tyttö. Henkilöt tuntemattomia. Taustalla Vanhahongon…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon navetan oven edustalla (3_22 Honkajoki, Kirkonkylä). Etummaisena nuorin tytöistä Anja Vanhahonko. Takarivissä toinen vasemmalta Elma Vanhapaasto ja neljäs vasemmalta Alma Vanhapaasto. Muut henkilöt…
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1934, joka oli yhdistyksen 25. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin 29.3.1909.Alussa on selostus Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen 25-vuotisesta toiminnasta sekä…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Vuosi n. 1932(?) Elsa Reininsalo, Niilo Myyryläinen, Irja Pellikka, Erkki Simonen, Rauha Pitkänen, Eino Markkanen, Teuvo Nuutinen, Antti Reininsalo, Hilja Nuutinen ja Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.
Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz,…
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren…
Mies ja nainen kantamassa heiniä Vanhahongolle (3_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Kanto-orret olivat nimeltään hamiloimet. Kuvan oikeassa reunassa Kauhajoelle johtava maantie ja oikealla takana tien varressa Vanhahongon riihi. Henkilöt tuntemattomia.
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…
Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton juhlassa oli esiintyjälistalla seuraavia nimiä: Pekka Korhonen (tervehdyssanat), Veda Airio (kantele), Viljo Tuomela (juhlaruno), J.M.Y:n Mieskuoro, Antti Kukkonen (esitelmä), Joensuun Naisvoimistelijat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
