Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa

Hilda-Maria Jauhiainen

Kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen sisko Hilda-Maria Jauhiainen syntyi Kiimingin Huttukylässä 25.8.1903. Hilda-Marian lapsuus oli ankara, sillä hänen äitinsä joutui kasvattamaan kolme lastaan yksin. Hilda-Maria joutuikin jo alle seitsemänvuotiaana huutolaiseksi Huttukylän taloihin ja Ylikiiminkiin. Huutolaisuusaika ei ollut helppoa, sillä lapsi joutui tekemään raskasta työtä, koti-ikävä vaivasi eikä leikille jäänyt aikaa.

Hilda-Maria sai tilaisuuden käydä Huttukylän kansakoulun, ja hän olikin ensimmäisiä tuosta koulusta päästötodistuksen saaneita. Sen jälkeen hän työskenteli lapsenpiikana, kaupoissa, sodan aikana lennätinlaitoksella sekä sittemmin taloudenhoitajana. Vasta vanhemmalla iällä hänelle jäi aikaa kirjoittamiseen. Kirjallisen työnsä Jauhiainen aloitti heti sotien jälkeen; hän kirjoitti Kaleva-lehteen 1940-luvulta lähtien satoja värikkäitä kylä- ja henkilökuvauksia niin kotiseudultaan kuin kauempaakin. Hilda-Maria Jauhiainen itse kertoi kirjoittaneensa Puolangalta Haukiputaalle kuvauksia joka ikisen kylän menneisyydestä ja nykypäivästä. Kaukaisimmat matkansa hän teki Kuusamoon, Utajärvelle ja Pudasjärvelle. Hän toimi Kalevan kirjeenvaihtajana kuolemaansa saakka. Nuorena hän teki kirjoitusmatkojaan polkupyörällä ja linja-autolla ja viimeisinä vuosinaan keräsi tiedot juttuihinsa puhelimitse.

Elämäntoverikseen naimattomana pysynyt Hilda-Maria Jauhiainen nimesi kynänsä. Nuoruudessaan hän oli menettänyt kihlatun sulhasensa, virolaisen merikapteeniksi opiskelevan Artturi Pirkin. Hilda-Maria oli ollut kirjeenvaihdossa sulhasensa kanssa koko tämän opiskeluajan, seitsemän vuotta. Kun sulhanen valmistui merikapteeniksi, hän sairastui tuberkuloosiin ja kuoli. Hilda-Marian häät muuttuivat hautajaisiksi, ja hän kävi Virossa saattamassa sulhasensa hautaan.

1980-luvulla Kiimingin kunta myönsi Hilda-Maria Jauhiaiselle kulttuuripalkinnon, joka oli tunnustus vuosikymmeniä jatkuneesta kirjallisesta työstä Kiiminkijokivarren elämän ja kehityksen mukanaan tuomien muutoksien kuvaajana. Vuonna 1986 Jauhiaisen jutut koottiin useaksi leikekansioksi ja talletettiin Kiimingin kunnankirjaston kotiseutukokoelmaan. Kaleva-lehti on kunnioittanut arvossapidettyä perinteentallettajaa ja kirjeenvaihtajaansa nimeämällä lehtitalostaan kabinetin hänen mukaansa.

Viimeiset 18 vuottaan Hilda-Maria Jauhiainen vietti vanhainkodissa. Hän kuoli 18.10.1988.


Vanhemmat
Reeta ja Alfred Jauhiainen

Ammatti
Kalevan kirjeenvaihtaja

Syntymäaika ja -paikka
25.8.1903 Kiiminki

Kuolinaika ja -paikka
18.10.1988 Kiiminki

Lähteet
Mieskoskelta Koiteliin. Huttukylän kyläkirja. 1998.
Hilda-Maria Jauhiainen tallentaa Kiiminkijokivarren historiaa ja nykypäivää. Rantapohja 5.1.1984, s. 7
Joka kylä tuttu Kiiminki-jokivarressa. Kiiminkijoen joulu 1985, s. 8–9 /
Hilda-Marian kirjoitukset ovat elävää historiaa. Kaleva 30.5.1986, s. 26

J
Hilda-Maria Jauhiainen