Väinö Jaakkola

Väinö Jaakkola – Neljän nobelistin suomentaja

Jaakkolan viisihenkisen sisarusparven toiseksi vanhin, Väinö, muutti muun perheen matkassa Rantsilasta Oulaisiin vuonna 1893. Perheen asuma Jaakkolan talo seisoo yhä erinomaisena entisaikojen talonpoikaisarkkitehtuurin edustajana nuorisoseuran ja lukio-yläkoulun naapurissa.

Jaakkolat kouluttivat kaikki lapsensa, mikä oli harvinaista 1900-luvun alun maalaisyhteisössä. Väinön koulutie kulki kansakoulun jälkeen vuonna 1900 Oulun lyseon toiselle luokalle. Lahjakas nuorukainen suoritti ylioppilastutkinnon keväällä 1906 ja pääsi opiskelemaan kieliä Helsingin yliopistoon. Opinnot jäivät vähemmälle kuitenkin jo parin vuoden kuluttua WSOY:n palkatessa kielitaitoisen miehen kustannusvirkailijakseen Porvooseen, missä Jaakkola viihtyi vuoteen 1912.

Ura maailmankirjallisuuden kääntäjänä alkoi vuonna 1914, jolloin WSOY:n 50-pennin kirjoja -sarjassa ilmestyivät sveitsiläisen Victor Cherbuliezin Kosto ja ranskalaisen Emile Zolan Unelma. Jaakkolan suomentamana ilmestyi vuosina 1914–1941 yhteensä 24 kirjaa, joista Florence L. Barclayn Shenstonen rouva kääntyi suomen kielelle yhteistyössä O. A. Joutsenen kanssa. Stanley E. Jonesin Voittoisa elämä painettiin ensi kerran vasta 11 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Jaakkola suomensi englannin-, ranskan-, norjan- ja tanskankielisiä teoksia. WSOY:n ohella Jaakkola suomensi kolme teosta Gummerukselle ja yhden WSOY:n tytäryhtiölle Kustannus Oy Kirjalle.

Jaakkolan käännöstöiden joukossa on peräti neljän nobelistin – Rudyard Kiplingin, Bernard Shaw’n, Sigrid Undsetin ja Sinclair Lewisin – teoksia. Suurelle yleisölle Jaakkola tuli kuitenkin tutuksi Mazo de la Rochen suositun Jalna-sarjan ansiosta. Hän suomensi vuosina 1937–1941 viisi Jalna-teosta, joista monet ovat sittemmin yltäneet jopa kymmeneen painokseen. Lähes samankaltainen suosio on ollut norjalaisen Sigrid Undsetin Kevät-teoksella sekä vuonna 1938 ensimmäisen kerran painokoneelta tulleella Dale Carnegien Miten saan, ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa -kirjalla.

Väinö Jaakkolan käännöstöiden yhteinen sivumäärä nousee lähes 9 000 sivuun. Yksittäisistä teoksista suurimman haasteen tarjosi Charles Readen keskiaikaan liittyvä 1 145-sivuinen Luostari ja kotiliesi. Reino Rauanheimo muokkasi teoksesta vuonna 1955 nuorisolle 297-sivuisen version.

Työnsä vuoksi Väinö Jaakkola asui Helsingissä yhdessä Anni-siskonsa kanssa, joka oli myös WSOY:n palveluksessa. Jaakkola, jonka elämää varjosti vuosien ajan vakava keuhkosairaus, piti kuitenkin kirjeitse kiinteästi yhteyttä koti-Oulaisiin, missä hän myös asui välillä pitkähköjä jaksoja. Jaakkolan harrastuksiin kuului myös valokuvaus, mistä kertovat sadat otokset, jotka liittyvät enimmäkseen Oulaisten maisemiin, kodin pihapiiriin ja kotiväen arkisiin askareisiin. Jaakkolan 100-vuotissyntymävuonna 1988 oli Oulaisten kirjastossa hänen elämäntyötään esittelevä näyttely.

Väinö Jaakkolan käännöstyöt

Victor Cherbuliez, Kosto 1914 (WSOY)
Emile Zolá, Unelma 1914 (WSOY)
Florence L. Barclay, Shenstonen rouva 1915. Toinen kääntäjä O. A. Joutsen. (WSOY)
C. J. Cutcliffe Hyne, Kapteeni Kettlen seikkailut 1915 (WSOY)
Rudyard Kipling, Meren urhoja 1915 (WSOY)
Henry van Dyke, Tarina neljästä tietäjästä 1916 (WSOY)
Hendrik Conscience, Flanderin leijona 1919 (WSOY)
Marion F. Crawford, Konstantinopolin orjatar 1919 (WSOY)
Stanley Weyman, Todellinen aatelismies 1919 (Gummerus)
B. M. Croker, Petoksen pauloissa 1920 (Gummerus)
Richard Harding Davis, Onnen sotureita 1920 (WSOY)
Ingeborg Vollquartz, Entisajan rakkautta 1920 (Gummerus)
Neil Munro, Nuppu 1923 (Kustannus Oy Kirja)
Charles Reade, Luostari ja kotiliesi 1923 (WSOY)
Bernard Shaw, Herra Byronin ammatti 1923 (WSOY)
Sigrid Undset, Kevät 1924 (WSOY)
Mazo de la Roche, Jalna 1937 (WSOY)
Dale Carnegie, Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa 1938 (WSOY)
Sinclair Lewis, Tuhlaajavanhemmat 1938 (WSOY)
Mazo de la Roche, Jalnan perhe 1938 (WSOY)
Sverre S. Amundsen, Italialaispoika, langattoman keksijä 1939 (WSOY)
Mazo de la Roche, Jalnan isäntä 1939 (WSOY)
Mazo de la Roche, Jalnan perintö 1939 (WSOY)
Mazo de la Roche, Jalnan kukoistus 1941 (WSOY)
Stanley E. Jones, Voittoisa unelma 1953 (WSOY)


Ammatti
kielenkääntäjä

Syntymäaika ja -paikka
17.9.1888 Rantsila

Kuolinaika ja -paikka
17.1.1942 Oulainen

Lähteet
Harri Turunen, Väinö Jaakkola – neljän nobelistin suomentaja – Kaiku 6:1988.

Kirjoittaja
Harri Turunen