Johan Amnell

Miten pohjalaisen käsityöläisen poika Juho Matinpoika Kalajoelta pääsi koulutielle aikana, jolloin tällainen oli etenkin maaseudulla äärimmäisen harvinaista, jää arvoitukseksi. Amnell-nimen hän otti jokipitäjän poikana jokea merkitsevästä latinan kielen sanasta amnis. Johan Amnell tuli ylioppilaaksi Turun akatemiaan 1711, keskellä suurta Pohjan sotaa. Isonvihan ajaksi hän lienee joutunut pakenemaan Ruotsiin, mutta 1722 hänestä tuli Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen ja toukokuun 5. päivänä 1733 Tammelan vauraan pitäjän kirkkoherra. Vuodesta 1736 hän toimi lääninrovastina.

Johan Amnell oli vapaudenajan merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja. Hän edusti Turun hiippakunnan alaosan papistoa valtiopäivillä 1734, 1738–39, 1740–41 ja 1742–43 ja liittyi kannanotoissaan myssypuolueeseen. Hän kuului kolmilla valtiopäivillä tärkeään salaiseen valiokuntaan ja 1738 maan puolustusta ja turvallisuutta käsitelleeseen deputaatioon, joka valtuutti hallituksen aloittamaan olosuhteiden salliessa hyökkäyssodan Venäjää vastaan. Amnell vastusti sotasuunnitelmia ainoana deputaation jäsenistä. Salaisen valiokunnan päättäessä 1741 sodan aloittamisesta Amnell myöntyi siihen, vaikka sanoi pelkäävänsä, että sodassa kävisi huonosti ja nimenomaan Suomi joutuisi kärsimään.

Vuosien 1738–39 valtiopäivillä Amnell tuki Pohjanmaan maaherraa tämän ehdottaessa ulkomaankaupan sallimista maakunnan kaupungeille sekä kannatti lämpimästi Hämeen talonpoikien vaatimusta, että suomenkielisten seutujen virkamiesten tuli osata suomea. Hattujen sodan jälkeen Amnell puolusti valtiopäivillä pontevasti mahdollisimman pitkän verovapauden myöntämistä Suomelle. Johan Amnell oli siis maltillinen poliitikko, joka koetti pitää huolta erityisesti suomalaisten oikeuksista. Kun häntä ei valittu vuoden 1743 jälkeen valtiopäiville, syynä lienee ollut vain se, että hän oli ollut niillä harvinaisen monta kertaa.

Vanhemmat
pitäjäsuutari Matti ja Dordi Jaakontytär

Puoliso
1. 10.10.1725 Margareta Elisabet Arctopolitanus, kuollut 1735 Tammela (haudattu kesäkuun 22. päivänä), vanhemmat Lohjan kirkkoherra Gregorius Arctopolitanus ja Elisabet Petrejus
2. Lohjalla 9.2.1738 Anna Maria Stjernroos (hänen 2. avioliitossaan), Lohjalla 1693 Lohja, kuollut 17.9.1750 Tammela, 1. puoliso majuri Filip Vellingk
3. Tammelassa 22.12.1751 Eva Elisabet Borgström, syntynyt 12.1.1715, kuollut 28.4.1784 Tammela, vanhemmat kapteeni Johan Borgström ja Anna Beata Kuhlman

Ammatti
kirkkoherra, poliitikko

Syntymäaika ja -paikka
20.3.1692 Kalajoki

Kuolinaika ja -paikka
30.11.1771 Tammela

Tekstin lähde
Kirjoittaja: Pentti Virrankoski. Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995