Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu. Emilia oli yksi…
Christopher Smithin osanottokirje. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen…
Mycket tjock pannkaka, eli hyvin paksu pannukakku. Resepti löytyi Hushållet och Köket -kirjan välistä Selma Rönnholmin nimikorttiin kirjoitettuna. Kirjan ensilehdeltä löytyy myös Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.
Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustafin kuoleman jälkeen Janne pyöritti ja kehitti Penttilän sahan toimintaa yhdessä veljensä Bernhardin kanssa. Janne kuoli…
Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta. Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.
Sävyltään pilaileva kirje sisältää piirroksia. Arkin alareunaan on piirretty ihmishahmo, jonka kädessä olevassa lapussa on teksti "Mina". Kirjoittamisajankohta ja se, kenelle kirje on osoitettu, ei selviä kirjeestä. Arkin kääntöpuolella mainitaan…
Kirje on päivätty 4.7.1877. Kirjeen alussa on Minna Canthin isän suomenkielinen kirje vaimolleen Ulrika Johnsonille. Minna Canthin ruotsiksi kirjoitettu kirje alkaa toisella sivulla.
Kyseessä on vastauskonsepti Nya Pressen -lehden toimittaja Axel Berndtsonin Minna Canthille 11.6.1893 lähettämään kirjeeseen. Kirjeessä ei ole päivämäärää eikä allekirjoitusta.
Kirjekonseptiin ei ole merkitty päiväystä eikä saajan nimeä. Tiedot on päätelty kirjeen sisällöstä.Kirje käsittelee Canthin ruotsiksi kirjoittaman Sylvi-näytelmän kirjoittamista.
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu luultavasti vuonna 1864. Kirjeessä Minna Johnson ilmoittaa professorilleen eroavansa Jyväskylän seminaarista ja lopettavansa näin opiskelunsa.
Minna Canthin kirjoittama kirje veljelleen Gusti Johnsonille 5.9.1877.(Digitietueen lopussa näkyy alkua toisesta kirjeestä: Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin kirje äidilleen Ulrika Johnsonille 9.10.1877.)
Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…
Teksti on kirjoitettu lyijykynällä. Teksti on kirjoitettu palstoittain ja paperi on taiteltu palstojen mukaan. Tekstissä ei ole otsikkoa ja vaikuttaa alkavan keskeltä. Kirjoittamisajankohta ei ole tiedossa.
Lyijykynällä kirjoitettu konsepti omaelämäkertaan. Kyseessä on lyhyt katkelma, jossa on paljon yliviivauksia. Canth kirjoitti tekstin norjalaiselle Samtiden-lehdelle vuonna 1891.
Näytelmän käsikirjoitus. Kansilehdellä on teksti: "Sylvi, Skådespel i fyra akter af Minna Canth" Käsikirjoitus on kirjoitettu konseptiarkeille, jotka on sidottu yhteen.
Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…
Kirjoitus oli vastine Finland-lehdessä (nro 257) julkaistulle, nimimerkki "Qvinnoröster i landsorten" laatimalle kirjoitukselle. Jälkimmäinen oli puolestaan vastine Valvojassa (nro 70) ilmestyneelle kirjoitukselle.
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…
Esitelmä ("Kuinka voisi Suomen Naisyhdistys tehokkaimmalla tavalla edistää siveellisyyspyrintöjä maassamme?") ilmestyi 1892 Hemmet och samhället -lehdessä sekä suomeksi (Minna Canth siveellisyyspyrinnöistä) Keski-Suomi-ja Pohjalainen -lehdissä 1892.
Hemmet och samhället -lehden kolmessa numerossa1894 ilmestynyt Minna Canthin Ompelija-kertomuksenruotsinnos.Alaviitteessä: Denna novell är af förf. afsedd för Suomen Kuvalehti, Hemmet och samhället och en tysk tidning.
Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
