Aineistot (yhteensä 43)

  • Avainsanat: Karjala

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Matkakertomus luonnontieteellisestä tutkimusretkestä Karjalaan vuonna 1856. Tutkimuksen kohteena olivat Karjalan eläimistö ja kasvisto.

Avainsanat: , , ,

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Matkailuesite Punkaharjulta Tolvajärven ja Joensuun, Kolin ja Koitereen ja Koitajoen kautta Ouluun, Oulujokeen ja Petsamoon. Esitellään matkailureittejä ja kulkuneuvoja. Esitteen teksti on myös englanniksi ja saksaksi.

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…

Societatis pro Fauna et Flora Fennica -seura on edistänyt kasvi- ja eläinkunnan tutkimista ja nimistön keräämistä. Se on perustettu vuonna 1821. J. Ivar Liro kävi keräysmatkalla Karjalassa kesällä 1896 keräämässä eri paikkakuntien ihmisiltä heidän…

Avainsanat: , ,

Karjalan ajan-tiedot Täyssinän rauhaan asti, wuonna 1595

Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton, jonka tavoitteeksi asetettiin Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Kuvaelmia Suomen maakunnista, osa 3, sisältää tietoa 1800-luvun Karjalasta sekä kihlakunnista ja paikkakunnista.

Avainsanat: , ,

Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…

Matkaopas sisältää tietoa Sortavalasta ja sen ympäristöstä, Pohjois-Laatokan saaristosta, Laatokan Karjalan paikkakunnista ja Valamosta.Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1909 numeron 6 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan kevätlehti. Se sisältää mm. tietoa Pohjois-Karjalan Nuorisoseuran vaiheista vuosilta 1894-1909 sekä Pohjois-Karjalaan…

Avainsanat: ,

Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1910 numerot 6, 7 ja 8 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan julkaisu.Se sisältää nuorisoseuraliikkeeseen liittyvien artikkeleiden lisäksi::Rafael Engelbergin Suomen huoli…

Avainsanat: ,

Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.

Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.

Matkaoppaassa kerrotaan Pohjois-Laatokan alueista: Sortavalasta ympäristöineen, Laatokan saaristosta ja luonnosta sekä Valamosta. Oppaassa esitellään myös matkailureittiä sisämaahan.

Avainsanat: ,

Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.

Avainsanat: , ,

Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.

Avainsanat: ,

Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…

Esite sisältää Tolvajärven matkailu- ja retkeilykohteita. Korpiselässä sijaitseva Tolvajärvi kuului Korpiselän pitäjään Laatokan Karjalassa.

Avainsanat: , , ,

Valamon luostari kuului 1900-luvun alussa Suomen kreikkalais-katoliseen kirkkokuntaan. Se sijaitsee saariryhmällä Laatokassa noin 40 km Sortavalasta. Sinne on voinut tehdä laivamatkoja ja tutustua luostarin elämään ja majoittua luostarin vieressä…

Valamon luostari kuului 1900-luvun alussa Suomen kreikkalais-katoliseen kirkkokuntaan. Se sijaitsee saariryhmällä Laatokassa noin 40 km Sortavalasta.Sinne on voinut tehdä laivamatkoja ja tutustua luostarin elämään ja majoittua luostarin vieressä…

Wanhat Karjalaiset häät -teatteriesitys nähtiin useana vuonna Kuopiossa.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: