Arvostelu Greta von Frenckell-Thesleffin kirjasta "Minna Canth och Det unga Finland". Arvostelu on päivätty Sv. D: 18-1-43. Arvostelun otsikko on: "Minna Canth, en finsk banbrytare"
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…
Kirje on päivätty 4.7.1877. Kirjeen alussa on Minna Canthin isän suomenkielinen kirje vaimolleen Ulrika Johnsonille. Minna Canthin ruotsiksi kirjoitettu kirje alkaa toisella sivulla.
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu luultavasti vuonna 1864. Kirjeessä Minna Johnson ilmoittaa professorilleen eroavansa Jyväskylän seminaarista ja lopettavansa näin opiskelunsa.
Minna Canthin kirjoittama kirje veljelleen Gusti Johnsonille 5.9.1877.(Digitietueen lopussa näkyy alkua toisesta kirjeestä: Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin kirje äidilleen Ulrika Johnsonille 9.10.1877.)
Kyseessä on vastauskonsepti Nya Pressen -lehden toimittaja Axel Berndtsonin Minna Canthille 11.6.1893 lähettämään kirjeeseen. Kirjeessä ei ole päivämäärää eikä allekirjoitusta.
Kirjekonseptiin ei ole merkitty päiväystä eikä saajan nimeä. Tiedot on päätelty kirjeen sisällöstä.Kirje käsittelee Canthin ruotsiksi kirjoittaman Sylvi-näytelmän kirjoittamista.
Sävyltään pilaileva kirje sisältää piirroksia. Arkin alareunaan on piirretty ihmishahmo, jonka kädessä olevassa lapussa on teksti "Mina". Kirjoittamisajankohta ja se, kenelle kirje on osoitettu, ei selviä kirjeestä. Arkin kääntöpuolella mainitaan…
Koristeellinen sukutaulu. Paperin kuva-aiheena vasemmalla palmunlehvä, enkeli ja tekstinauha. Paperille on kirjoitettu käsin Minna Canthin jokaisen lapsen nimi ja syntymäaika. Arkkia on paikattu takapuolelta arkistoteipillä.
Sukutaulu. Paperin koristeaiheena on taulun kehys, ja siinä raamatunlauseita ja köynnöskasvikoristelua. Kehysten sisään on kirjoitettu käsin Minna Canthin lähiomaisten nimi, syntymä- ja kuolinaika.
Minna Canthin uni kuvattuna eri värein pylväsdiagrammilla toukokuussa 1897. Pulssi mitattu ja kirjattu päivittäin aamulla, päivällä ja illalla Canthin kuolinpäivään saakka.
Vihkonen sisältää tietoa Pietari (Per) Brahen matkoista Suomeen vuosina 1637-1640. Hän halusi Suomen kenraalikuvernöörinä oppia tuntemaan alamaisuudessaan olevan Suomen oloja. Vuonna 1639 hän kävi myös Pohjois-Karjalassa Liperissä (Libelitz) ja…
Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat…
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta. Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu. Emilia oli yksi…
Christopher Smithin osanottokirje. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
