Aineistot (yhteensä 241)

  • Julkaisija on tarkasti "Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto"

1891
Kirjoitus alkaa: "Norjalaisen kirjailijan Harald Hansenin pyynnöstä on kirjailija Minna Canth kertonut oman elämäkertansa aikakauslehdessä Samtiden. Koska tällainen kuvaus huvittanee suomalaisiakin lukijoita esitämme siitä suomennoksen." Linkki…

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle on kirjoitettu: "Toinen Näytös." Lisäksi sivulla on pikakirjoitusta. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitusvihon kansi- ja takalehdestä on revennyt pala. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Toinen Näytös." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Ens. Näytös, Ompelija." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1891
Keski-Suomi-lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus.

1894
Onnittelukortti Minna Canthille 50-vuotisjuhlan kunniaksi Virosta. Kääntöpuolella onnitteluteksti.

1891
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".

1891
Neljä sidottua ruutuvihkoa, joissa näytelmän käsikirjoitus.

1887
Lyijykynällä kirjoitettu kertomuksen katkelma. Vihon kääntöpuolella on näytelmätekstiä.

1878
Linkki Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihinhttp://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/467593#?page=1

1897
Minna Canthin jälkeen jättämä kertomuksen katkelma. Canthin alkuperäinen käsikirjoitus on myös digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Kaupungin seurahuoneella".

Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.

1890
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma. Tekstivihon kannessa lukee: "Probleemidraaman alku: Ylellisyyteen tottunut nuorehko leskirouva kihlaa itsensä rahapulassa ja hylkää rakastetettunsa, joka - nähtävästi -…

1886
Tapio-lehden huhtikuussa 1886 kahdessa numerossa (nrot 31–32) julkaistu Minna Canthin puhe otsikolla "Puhe pidetty Kuopion R:seuran tee-illassa t.k. 18 p:nä". Kirjoituksenallekirjoituksena on M.C. Puhe käsitteli toimeliaisuutta ja säästäväisyyttä,…

1886
Tapio-lehdessä huhtikuussa 1886 julkaistu Minna Canthin puhe otsikolla: "Puhe pidetty t.k. 11 p:nä Kunnallishuoneella". Uutisen mukaan puhe pidettiin Kuopion raittiusseuran kokouksessa. Canth puhui vanhoillisuutta vastaan, aineellisen ja…

1886
Tapio-lehdessä maaliskuussa 1886 julkaistu Minna Canthin puhe otsikolla: "Esitelmä, jonka rouva Minna Canth piti viime sunnuntai-iltana Raittiusseuran tee-illassa, oli näin kuuluva". Canth puhui savolaisten "synneistä": laiskuudesta ja…

Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus. Kirjoitus oli vastaus samassa lehdessä 17.10.1890 julkaistuunnimimerkki K:n kirjoitukseen "Realistisesta kirjallisuudesta", jossa oli ulkomuistista poleemisesti selostettu Minna Canthin…

1883
Näytelmän käsikirjoitusversio. Käsikirjoitus on sidottu kirjaviin kansiin, joissa punainen selkämys. Roinilan talossa - käsikirjoitus on kirjan alussa, 93 numeroitua sivua, näytökset 1-2. Käsikirjoitus on puhtaaksikirjoitettu, ei ilmeisesti Minna…

1883
Näytelmän käsikirjoitus. Teksti on sidottu tummanvihreisiin kansiin. Etulehdellä on merkintä: "Roinilan talossa, näytelmä 3:ssa näytöksessä Kirj. Minna Canth". Ensimmäisellä ja viimeisellä tekstisivulla on venäjänkielinen leima.

1883
Näytelmän käsikirjoitusta. Tekstiarkit ovat taitetun paperin välissä, jossa on merkinta: "N:o 8". Tekstiä ei ole kirjoittanut Minna Canth, vaan sen on joku muu kopioinut hänen käsikirjoituksestaan. Arkkien ylälaitaan on merkitty ne sivut, joilta…

1883
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu lyijykynällä konseptiarkille. Paperiin ei ole merkitty näytelmän nimeä, vaan se on päätelty tekstin sisällöstä. Kyseessä on katkelma, ilmeisesti näytelmän alkuluonnosta.

1907
Minna Canthin kaupan työntekijöitä ryhmäkuvassa. Kuva on otettu 15.10.1907.

1896
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.

1881
Sähkeen allekirjoituksena on Bergbom.

Avainsanat: ,

1882
Sähkeessä kiitetään Canthia "siitä oivallisesta näytelmästä, jolla olette rikastuttaneet näytelmäkirjallisuuttamme". Murtovarkaus-näytelmä oli saanut ensi-iltansa paria päivää aikaisemmin. Allekirjoituksena on noin parinkymmenen naisen nimi.…

1885
Sähkeessä kiitetään Canthia Työmiehen vaimo -näytelmästä. Allekirjoituksena on parikymmentä nimeä. Ensimmäisenä nimenä Betty Stråhlman.

1882
Naislyseota puuhaavasta kokouksesta. Kirjoituksen alla on teksti: Kokouksessa läsnäolleiden naisten puolesta: Minna Canth. Kirjoitus on julkaistu myös Tapio-lehdessä (9.12.1882, n:o 96).

1887
Keski-Suomi-lehdessä 1887 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä M.C.

1895
Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.

1891
"Savo-Karjalan toimitukselle" otsikoitu Minna Canthin kirjoitus Savo-Karjala-lehdessä koskien yhteiskoulun perustamista Kuopioon. Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/809774#?page=2

1887
Valvoja-lehdessä huhtikuussa 1887 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus.Mietteitä G. af Geijerstamin luentojen johdosta.Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/634040#?page=14

Kuvassa Hanna Levander (vas.), Alma Tervo, Maiju Canth ja Minna Canth. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1896 välisenä aikana.

Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…

1894
Hemmet och samhället -lehden kolmessa numerossa1894 ilmestynyt Minna Canthin Ompelija-kertomuksenruotsinnos.Alaviitteessä: Denna novell är af förf. afsedd för Suomen Kuvalehti, Hemmet och samhället och en tysk tidning.

1891
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.

1882
Tapio-lehdessä 9.12.1885 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus, allekirjoituksena Naislyseon ystävät Kuopiossa. Kannilan mukaan: "Polemiikkia B.F.G:n Suomettaressa julkaisemaa kirjoitusta vastaan. Tyylistä päätellen Minna Canthin kirjoittama."…

1885
Kirjoitus oli vastine Finland-lehdessä (nro 257) julkaistulle, nimimerkki "Qvinnoröster i landsorten" laatimalle kirjoitukselle. Jälkimmäinen oli puolestaan vastine Valvojassa (nro 70) ilmestyneelle kirjoitukselle.

1893
Näytelmän käsikirjoitus. Kansilehdellä on teksti: "Sylvi, Skådespel i fyra akter af Minna Canth" Käsikirjoitus on kirjoitettu konseptiarkeille, jotka on sidottu yhteen.

1893
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…

X
1887
Tapio-lehdessä 20.7.1887 ilmestynyt, mahdollisesti Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Tapion toimitukselle. "Into ja velvollisuus"". Aiheena on samassa lehdessä (9.7.1887) julkaistuun Jonas Castrénin kirjoitukseen liittyvä polemiikki,…

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

1885
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Johanna ja Homsantuu. Neljäs Näytös." Lisäksi sivulla lukee: "Työmiehen vaimo".

1885
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Johanna ja Homsantuu ovat sen tehneet, eikä sitä heille wiaksi lueta, Kolmas Näytös." Lisäksi sivulla lukee: "Työmiehen vaimo".
 
Koneluettavat metatiedot: