Aineistot (yhteensä 399)

  • Aihe on tarkasti "henkilöt"

Aage Romin osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…

1948
Sanna Haanpää, Pentti Haanpään äiti, vuonna 1948.

Seitsämän Veljeksen näytelmäryhmä Piippolan Leskelässä.

1953
Shanghai, Kiina 1953. Matkaseurueessa mm. Pentti Haanpää ja Sylvi Kekkonen.

1946
Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Sigurd Klockare ja Pentti Haanpää Piippolassa 29.7.1946.

1946
Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Sigurd Klockare ja Pentti Haanpää Piippolassa 29.7.1946.

1960-luku
Sisarukset Aili Haanpää, Irja Rouvinen ja Lyyli Marttinen 1960-luvulla Oulun Karjasillalla.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 8.

1940-luku
Pentti Haanpää kuvassa vasemalla.

1942
Vuonna 1942. Pentti Haanpää kuvassa oikealla.

Sota-aika

Sota-aika

Kirjailija Pentti Haanpään sota-aikaan ottama kuva.

Sota-aika

1943
Sota-aikaa. Kuva on otettu vuonna 1943.

1943
Juhannuksena Lonkassa vuonna 1943. Vuokkiniemen pitäjässä sijaitsevassa Lonkassa oli kenttähevossairaala, jonka varastonhoitaja-kirjurina Pentti Haanpää toimi jatkosodan ajan.

Vas. Sohvi Saastamoinen, Aune Stranius, Hilda Saastamoinen ja Mikko Huttunen sota-ajan tuntoja muistelemassa. Haastattelijoina vas. Merja Miettinen ja Mirja Koskinen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

1920-luku
Reeta ja Suoma Haanpää soutelemassa Lamujoella 1920-luvulla mukanaan Aino ja Toimi Pekkala sekä Aino Kokko.

Taavetti Huttunen ja Kalervo Hortamo n. 1948-50. Kuvaaja ei tiedossa.

Talonpoikaismarssin Keiteleläisiä ja Pielavetisiä osanottajia. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

1940
Talvisodassa 16.2.1940. Pentti Haanpää takarivissä toinen vasemmalta.

Tauno Vainikainen rakensi itse auton, jolla hän ajoi vielä 1950-luvun alkupuolella mm. Lapinlahdelta Kuopioon.

Aineiston luovuttaja: Kirsi Koponen

1959
Terttu Marttinen ja Elsa Haanpää kesällä 1959 Korpelaisessa.

Toini ja Heino Junno, kuvanveistäjä Tapio Junnon vanhemmat. Tapio Junno on veistänyt Pentti Haanpään muistomerkin.

Kuva otettu mahdollisesti Kuopion kasarmilla. Kuvassa on valkoisten puolella taistelleita sotilaita. Seisomassa toinen vasemmalta ylärivissä Heikki Nevalainen Lapinlahdelta.

Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen oli alkanut syntyä ajatus yleisen lainakirjaston perustamiseksi. Joensuun kirjastohistoria lähti kehittymään kauppakonttoristi Anton Gustaf Keldanin (1834—1899) ansiosta: hän ryhtyi varsinaisen yleisen…

Avainsanat: ,

Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…

Avainsanat: ,

Vapaussodan ajalta 1918? Kuvaaja ei tiedossa.

Vasikoita juottamassa Anna-Mari Nevalainen Lautalammen edessä Lahdenperällä

Vieno ja Onni Tossavainen asustivat Raja-aholla 1950-luvulta lähtien. Kuva Raino Tervo.

1958
Vieraita Korpelaisessa heinäkuussa 1958. Kuvassa Elsa ja Aili Haanpään kanssa Nygren sekä Irja ja Veikko Rouvinen.

1958
Vieraita Korpelaisessa vuonna 1958. Kuvassa Elsa ja Aili Haanpää, Eero Vesterinen, Eeva ja Oskari Haanpää sekä Marttisten perhe.

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…

Avainsanat: , ,

Viinikkalalaisia retkellä Kuopioon. Vasemmalta Viljami Jääskeläinen, Erkki Lammenvaara, Kusti Niskanen, Aarne Jauhiainen, Veikko Saastamoinen ja Pauli Kukkonen. Kuorma-autossa koululaisia. Alkuperäinen kuva Anja ja Veikko Saastamoinen. Vuosiluku ei…

Piirityönjohtaja Jaakko Koskinen (vas.) pistäytymässä työmatkallaan Viitaselän tuvassa 1930-luvun alussa. Muut henkilöt vasemmalta Vihtori, Maria ja Reino Nuutinen ja Nestori Jauhiainen sylissään Helvi Nuutinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Saunasalmessa vasemmalta Vilho Mikkonen ja Unto Härkin. Vuosiluku tuntematon.

Yrjö Jääskeläinen ja Yrjö Vuorela. Vuosiluku tuntematon.

Avainsanat: , ,

Yrjö Tinkala tekee tuohivirsua. Yrjö Tinkalan vaimo Reeta oli Pentti Haanpään sisko.

Yrjö Tinkala toivottaa metsänhoitajat tervetulleeksi Pulkkilaan.

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
 
Koneluettavat metatiedot: