Keiteleen Osuuspankin Ryhtiapurahan peruskoulun päästöjuhlassa saivat Saara Huttunen (vas.) ja Auli Ojala. Samassa tilaisuudessa luovutettiin Kansainvälisen Osuuspankkien Piirustuskilpailun palkinnot: Sanna Jääskeläinen ja Tuula Rahikainen sekä…
Oppilaiden vanhempia neuvottelukokouksessa, jossa pohdittiin yhdeksännen luokan saamismahdollisuutta kansakouluun. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 10.10.1969.
Keiteleen kunnallisen keskikoulun ja kansalaiskoulun rakentaminen on edistynyt niin että 18.4 pidetään harjannostajaistilaisuudet. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1969.
Keiteleen keskikoulun rakennusurakkaa allekirjoitetaan. Pöydän päässä kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja hänestä vasemmalla urakoitsijan edustaja johtaja Eino Leskinen sekä oikealla suunnittelijan edustaja Toivo Bruun. Hänen…
Keiteleen keskikoulun rakennuspiirustukset tarkastelun kohteena. Mukana kunnallisen keskikoulun johtaja Salme Jalovaara, kouluhammaslääkäri Ensio Jalovaara, kunnan rakennusmestari Arvo Konttinen ja kunnansihteeri Erkki Soini sekä suunnittelutoimisto…
Hamulan koululla opettaja Jaakko Korhosen aikana. Vasemmalla rva Korhonen, Arttu Pellikka sylissä Irja-tytär, Veera Vesterinen, Maire myöh. Brömsi, takana Emil Vesterinen, Jaakko Korhonen sylissä tytär, takana vasemmalla Otto Karhunen,…
Hamulan koulun 90-vuotisjuhlakuva 1986. Perustettu 1896. Koulu on ollut kylän musiikkitoimintakeskus perustamisvuodesta lähtien. Ensimmäisen lukuvuoden opettaja oli Albin Walkonen Lahdesta.
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Vuonamon koulu 1937. Koulun vihkiäiset. Edessä vasemmalla Arttu Leinonen, Nestor Huttunen, R. Leinonen, Eino Saastamoinen, Veikko Jauhiainen, Heikki Jauhiainen ja Väinö Jauhiainen. Keskellä seisoo Saara Jauhiainen, Evi Jauhiainen, Elina Kolehmainen,…
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840)…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus.
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi samana vuonna Nya Pressen…
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…
Keski-Suomi-lehdessä 14.11.1874 Minna Canthin nimimerkillä Wilja laatima lehtikirjoitus, jonka aiheena oli kielikysymys. Kannilan mukaan "lehden edellisessä numerossa oli nimetön kirjoitus kokouksessa esitetystä vaatimuksesta, että suomenkielisten…
Kirje on osoitettu "Kunnioitettavalle Herra Maisterille". Siinä käsitellään Suomalaisen tyttökoulun opettajan avointa virkaa.Vastaanottaja ollut mahdollisesti Allan Lindgrén. Tätä kirjettä ei ole Helle Kannilan toimittamassa teoksessa Minna Canthin…
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin, joissa ei hyväksytty Canthin päätöstä laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoitus julkaistiin 17.10.1891 Uusi Savo -lehdessä. Kirjekonsepti käsittelee samaa asiaa, ja sen…
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1920-1921. Syyslukukauden alusta aloitti uutena rehtorina Aaro Markkanen. Hänen edeltäjänsä oli Karl Albert Wegelius.
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Yleissivistävää koulutusta Vaasassa
Oppikoululaitos
Vaasan Suomalainen Lyseo - suomenkielellä suomalaispojille
Vaasan Suomalainen Tyttökoulu - tytöillekin teoriaa
Vaasan Yhteiskoulu
Onkilahden yhteiskoulu - opiskelumahdollisuus suurille…
Koulujärjestyksen kurinpitoperiaatteita ennen vuoden 1872 koulujärjestystä
Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Kirkonpiirin koulussa toimii kirjasto, jonne Nousiaisten kunnankirjasto hankkii aineistoa ja hoitaa kokoelmaa. Oppilaat käyvät lainaamassa ja palauttamassa aineistoa opettajiensa johdolla.
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
