Lypsyllä (2_1 Honkajoki, Pukarankylä). Marjatta Stenberg kaataa maitoa maitotonkkaan. Taustalla aitauksessa kolme lehmää. Kuva julkaistu aikaisemmin teoksessa Kotikylä : Pukara-Saunaluoma (1988) sivulla 171.
Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.
Toivo Kampin hevosten esittelyä (2_2 Honkajoki, Pukarankylä). Neljä hevosta esittelijöineen Hautaniemen (Kampin) talon edustalla. Henkilöt vasemmalta: Juho Kaunismäki, kaksi Kampin tytärtä ja Toivo Kamppi. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1943. Kuva…
Sirkkelisahausta (2_3 Honkajoki). Traktori piikkipyöräinen Major. Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1940. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 142 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna…
Päreittentekoa Hällin talon pihassa (2_4 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1948. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 152 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna…
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…
Tytär Saimi Pukara ruokkii kukkoa Pukaran talon pihassa (2_8 Honkajoki, Pukarankylä). Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 124 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 145.
Heinäntekoa Pukaranjärvellä 1940-luvun lopulla (2_9 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Esteri Niemi, Aini Mäkelä, Veikko Mäkelä, Milja Kustila ja Niilo Järvenpää. Etualalla koira. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara…
Aili Majakankaan ja Niilo Järvenpään (kuvan keskellä) häät vuonna 1949 Majakankaan pihapiirissä (2_15 Honkajoki, Pukarankylä). Pelimanneina viulun kanssa Vieno Rantee ja haitarin kanssa Juho Hälli. Eturivissä neljäs oikealta (pientä lasta pitelevän…
Ryhmäkuva, otettu Vanhahongon pihapiirissä (3_2 Honkajoki, Kirkonkylä). Oikealla istumassa isäntä Svante Vanhahonko. Muut henkilöt luultavasti talon väkeä, lapsia ja lastenlapsia. Taustalla Vanhahongon talo.
Lypsykilpailu Vanhahongolla (3_3 Honkajoki, Kirkonkylä). Kuvassa kuusi lypsäjää ja lehmää. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja. Kuva otettu maantien ja Karvianjoen välisellä pellolla. Takana…
Ryhmäkuva lypsykilpailun osallistujista ja Vanhahongon talonväestä (3_4 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt takaa vasemmalta: Svante Vanhahonko, tuntematon, Anja Vanhahonko, Reino Lähdekorpi, Pentti Vanhahonko (isänsä sylissä, synt. 1942) ja Olavi…
Lampaidenkeritsemistä ilmeisesti Karvianjoen rannassa Vanhahongon talon mailla (3_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Takana vasemmalla Svante Vanhahonko, muut takana seisovat henkilöt ja lampaita keritsevät nuoret tuntemattomia.
Ryhmäkuva ompelukurssilaisista Vanhahongon tuvassa (3_8 Honkajoki, Kirkonkylä). Eturivissä toinen oikealta Elle Uusihonko, keskirivissä istumassa toinen vasemmalta Anna-Liisa Lauhaluoma o.s. Vanhahonko. Muut henkilöt tuntemattomia. Etualalla…
Miehet esittelemässä hevosia ja varsoja (3_13 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt vas. Olavi Vanhahonko, Paavo Vanhahonko, Yrjö Hautaoja ja Paavo Laiho. Hevosia ja varsoja yhteensä seitsemän. Luultavasti Vanhahongon pellolla.
Ryhmäkuva heinäpellolla (3_14 Honkajoki, Kirkonkylä). Mukana kaksi samaa varsaa kuin kuvassa 3_13. Henkilöitä vas. Olavi Vanhahonko, viides oikealta Paavo Vanhahonko. Muut henkilöt tuntemattomia. Luultavasti Vanhahongon pellolla.
Kutomakurssilaisia Vanhahongon tuvassa (3_21 Honkajoki, Kirkonkylä). Paljon väkeä ja kutomakoneita tupa täynnä. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja.
Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Tahvion koulun V ja VI luokkien oppilaita opettajansa Anna Siirin johdolla perunan nostossa syksyllä 1947. Perunapellon takana näkyy Tahvion vanha, vuodelta 1916 oleva koulurakennus.