Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssi]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> fi]]> Saksa, Sulo J.]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> Kangasniemen kansalaisopisto]]> fi]]> Pulkkinen, Kaija]]> Rantasalmi]]> kirkko]]> kirkkorakennukset]]> paikallishistoria]]> rakennukset]]> Kokoelmassa olevat kuvat ovat olleet esillä Rantasalmen kirjastossa "Tuhkasta nousee elämä" nimisessä näyttelyssä 2014. Näyttelyn jälkeen valokuvaaja Kaija Pulkkinen lahjoitti kuvat Toenperän kirjastolle.]]> fi]]> Pulkkinen, Kaija]]> Rantasalmi]]> kirkko]]> kirkkorakennukset]]> paikallishistoria]]> rakennukset]]> Kokoelmassa olevat kuvat ovat olleet esillä Rantasalmen kirjastossa "Tuhkasta nousee elämä" nimisessä näyttelyssä 2014. Näyttelyn jälkeen valokuvaaja Kaija Pulkkinen lahjoitti kuvat Toenperän kirjastolle.]]> fi]]> Pulkkinen, Kaija]]> Rantasalmi]]> kirkko]]> kirkkorakennukset]]> paikallishistoria]]> rakennukset]]> Kokoelmassa olevat kuvat ovat olleet esillä Rantasalmen kirjastossa "Tuhkasta nousee elämä" nimisessä näyttelyssä 2014. Näyttelyn jälkeen valokuvaaja Kaija Pulkkinen lahjoitti kuvat Toenperän kirjastolle.]]> fi]]> Pulkkinen, Kaija]]> Rantasalmi]]> kirkko]]> kirkkorakennukset]]> rakennukset]]> paikallishistoria]]> Kokoelmassa olevat kuvat ovat olleet esillä Rantasalmen kirjastossa "Tuhkasta nousee elämä" nimisessä näyttelyssä 2014. Näyttelyn jälkeen valokuvaaja Kaija Pulkkinen lahjoitti kuvat Toenperän kirjastolle.]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> lääkärit]]> kätilöt]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Tissari, Erkki]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> Kangasniemen kansalaisopisto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin linna]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> maankäyttö]]> saarnaajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuodesta 1613 linnansaarnaajana toimi Mathias Johannis ja hänen seuraajanaan Thomas Nikolai. Kun Kajaanin kaupunki perustettiin 1651, erotettiin kaupunki ja maaseurakunta Paltamon seurakunnasta. Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran vuonna 1655, ja samalla linnansaarnaajan ja kirkkoherranviran tehtävät yhdistettiin.

Linnansaarnaaja on luultavasti asunut linnan läheisyydessä, sillä tarkastuspöytäkirjoissa mainitaan kirkkotupa. Vanhoissa asiakirjoissa puhutaan myös linnansaarnaajan nurmesta, jonka mainitaan olleen linnan läheisyydessä Kajaaninjoen pohjoisella rannalla. Kun linnansaarnaajan virka liitettiin Kajaanin kirkkoherran virkaan, sai tämä palkkatuloinaan viljellä mainittua nurmea eli peltoa.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> vainajat]]> kirkkorakennukset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Yllä mainitusta luettelosta on tässä artikkelissa lueteltu henkilöitä, heidän kuolin- ja hautauspäivänsä sekä hautapaikkansa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 104/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> henkilönnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> sillat]]> sillanrakennus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli noin vuonna 1609. Silta koostui kahdesta osasta: toinen kulki linnan ja maaseurakunnan ja toinen linnan ja kaupungin välillä.

Vuonna 1716 venäläiset räjäyttivät linnan, ja samalla tuhoutui myös pohjoispuolen silta. Sodan jälkeen rakennettiin hävitetyn sillan tilalle uusi, jonka kevättulvat veivät sekä uuden että vanhan sillan vuonna 1741.

Toinen Kajaanijoen yli kulkeva silta oli käytössä sata vuotta eli vuoteen 1845, jolloin artikkelin kirjoitushetkellä käytössä ollut silta valmistui.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 1.2. ja 5.2. vuonna 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> raatihuoneet]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Jo vuonna 1754 pidettiin raatihuonekartanoa niin rapistuneena, että tehtiin piirustukset uutta raatihuonetta varten. Uusi raatihuone jäi kuitenkin toistaiseksi rakentamatta, ja vanhaa raatihuonerakennusta ryhdyttiin korjaamaan vuonna 1766.

Kajaanissa vieraillessaan vuonna 1819 Aleksanteri I huomautti raatihuoneen huonosta kunnosta ja käski, että uusi raatihuone olisi rakennettava hänen kustannuksellaan. Uusi rakennus nousikin Kajaanin keskustaan viimein 1830.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 132/1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> koulurakennukset]]> pappilat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Venäläiset polttivat pappilan isonvihan aikaan, ja heti rauhan jälkeen 1721 ryhdyttiin rakentamaan uutta pappilaa entisen paikalle. Pappilan kerrotaan valmistuneen asumiskuntoon 1723. Pappila sijaitsi tällä paikalla vuoteen 1791, jolloin rakennukset olivat käyneet liian huonokuntoisiksi. Kruununvouti Daniel Elfving myi talonsa ja tonttinsa seurakunnan käyttöön ja sai itselleen vanhan pappilan sekä 6 000 kuparitaalaria eli noin 3 840 markkaa.

Uuden pappilan tontilla sijaitsi kaksi asuinrakennusta. Toiseen näistä kaksikerroksisista taloista oli sijoitettu kaupungin koulu, jonka kunnossapitovastuu oli aluksi kaupungin kappalaisella ja koulunopettajalla. Katselmusoikeus määräsi kunnossapitovelvollisuuden kuitenkin kaupungille ja maaseurakunnalle.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 136/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1840-luku]]> kuntien tulot]]> työntekijät]]> Lönnrot, Elias]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja menoista.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 72/1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> maanomistus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista
sekä Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> torpat]]> kuninkaankartanot]]> tontit]]> maatilat]]> maanomistus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä "Käpälän eli Auralan latokartano".

Aurala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1724 Kajaanin raastuvanoikeuden lainhuutopöytäkirjassa. Sen entisen omistajan raatimies Filip Filipssonin kuoleman jälkeen hänen perillisillään ei ollut varaa maksaa perintojaosta koituneita kuluja kaupungille ja toimitusmiehille, joten maistraatti pidätti kuolinpesään kuuluvan, kaupungin maalla olevan Käpälän kaupungille maksujen korvaamiseksi. Filipssonin perilliset eivät lainhuudossa lunastaneet Käpälää, jolloin se jäi kaupungin omistukseen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 91/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> torpat]]> maatilat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
27. joulukuuta 1836 Calamnius meni naimisiin Karoliina Kristina Stenrothin kanssa ja nimesi torppansa Karolineburgiksi vaimonsa mukaan.

Lukuisten vaiheiden kautta tilan omisti artikkelin kirjoitushetkellä Kajaanin Puutavara Osakeyhtyö, joka osti sen Uleå Osakeyhtiöltä 22.11.1926 maksaen siitä 3 miljoonaa markkaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> käyttöesineet]]> tavarat]]> omistus]]> perukirjat]]> porvaristo]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vanhemmissa perunkirjoituskirjoissa ei mainita huonekaluja, sillä siihen aikaan kaupunkilaisten asunnoissa olevat huonekalut katsottiin taloon kuuluvaksi, eikä niitä saanut muuttaessa ottaa mukaansa. Omaisuusluettelo jatkuu 1700-luvun alkupuolelta aina 1800-luvun loppuun.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numeroissa 10 ja 11 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien numeroissa 15.6., 26.6., 9.7., 18.7., 29.7., 30.7., 7.9. ja 14.9. vuonna 1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> pataljoonat]]> virkatalot]]> päälliköt]]> lääkärit]]> tuomarit (oikeus)]]> saarnaajat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin komppanian upseereita ja muita virkailijoita, kuten lääkäreitä, sotatuomareita ja saarnaajia, sekä heille varattuja virkataloja.]]> fi]]> Kajaani]]> Synsiön seudun Kyläseura ry]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> Kangasniemen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1870-luku]]> lainat]]> velat]]> sanomalehdet]]> Tapio (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt alunperin Tapio-lehdessä 13.4.1872 ja sittemmin Kajaani-lehdessä 24.3.1934, kirjoittajana G. Enwald.]]> Tapio (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Sotkamo]]> Viljo Lukkarinen]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> Kangasniemen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Säräisniemi]]> Siikajoki]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> uitto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kuvataan väylän kulkureittiä. Väylä ei kuitenkaan ollut käytössä montaakaan vuotta, sillä jo heti alussa teki veden vähyys uittamisen hankalaksi. Kun Siikajoen suuremmat sahalaitokset myöhemmin suljettiin, väheni uittoväylän käyttö rajusti. Artikkelin julkaisuhetkellä se oli kirjoittajan arveluiden mukaan "aivan hylyksi jätetty".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 143/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Oulujärvi]]> ihmiset]]> Saarnio, Sandra]]> paikallishistoria]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Hyvönen, Maire]]> kaupunginvaltuustot]]> paikallishistoria]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Saarijärvi]]> Hartonen, Kalevi]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> kilpaurheilu]]> kuntoliikunta]]> Kangasniemen kansalaisopisto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> palkat]]> elintarvikkeet]]> kotieläimet]]> hinnoittelu]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 86/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> puut]]> Pukkila -- Kantele]]> paikallishistoria]]> sisällissodat]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]> Salpakoski, Terhi]]> paikallishistoria]]> maatilat]]> mänty]]> Peura, Pellervo]]> Peuran portti]]> Laukaa -- Kuusaa]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Kuusaa]]> kyläkaupat]]> myymälät]]> rakennukset]]> Pukkila -- Kantele]]> kioskit]]> paikallishistoria]]>
Ensimmäisessä kuvassa on vanhan kaupan julkisivu. Vasemmassa päädyssä oli kioski, jossa oli penkit, pöydät ja jakkarat sekä kaupan puolelta avattava kioskiluukku. Soittokelloa painamalla sai myyjän paikalle. Myynnissä oli myös kioskin takana olevan kaupan varasto, vaikka silloisen aukiololain mukaan muiden kuin kioskitavaroiden iltamyynti oli kielletty.
Kioskista sai ostaa Mauno Perttilän tekemää limonadia ja Elsa Nurmisen tekemiä sokeripäällysteisiä ässiä tai pusuja. Postinhakureissulle tulleet miehet ostivat usein kaljaa (talvella sitä pidettiin sähköpatterilla lämmitetyssä peltilaatikossa) tai Kanteleen Meijerin juustoa.

Toinen kuva on pihan puolelta. Se on otettu sotavuosien jälkeen, ilmeisesti vuonna 1947 tai 1948.

Perttilän uusi liikerakennus valmistui vuonna 1955.]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]> Kangasniemen kansalaisopisto Tunne kotikyläsi - tallenna tieto -kurssi]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> fi]]> Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssi

]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> fi]]> Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssi]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> Kangasniemen kunnankirjasto]]> fi]]> Kangasniemen kansalaisopisto Tunne kotikyläsi - tallenna tieto -kurssi]]> Kangasniemi]]> paikallishistoria]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututuntemus]]> sv]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura ry]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura ry]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura ry]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura ry]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]> paikalliskokoelmat]]> paikallishistoria]]> kotiseutututkimus]]> joululehdet]]> Parkanon nuorisoseura]]> fi]]>