Aineistot (yhteensä 683)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset"

Pentti Lehtisen ensimmäinen auto oli Suomen armeijan aikaisemmin käyttämä amerikkalainen GMS (General Motors) kuorma-auto eli ”kemssu”. Sillä ajettiin bensaa Helsingistä Jyväskylään. Lavalla oli kaksi neliskulmaista 5000 litran säiliötä. Kuskina…

”Lääkärin talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

”Mikkosen talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

Kanteleella rakennettiin 1920-luvulla kolme tiilitaloa samoilla pohjapiirustuksilla. Mattilan talo rakennettiin vuonna 1926 samana vuonna palaneen talon tilalle. Alestalon talo rakennettiin vuonna 1927 ja Yrjänän talo valmistui n. 1929-1930.…

Aarne ja Katri Leskisen koti nykyisen Oikotien varrella. Aarne Leskisellä oli autokorjaamo Linnansalmentien varrella kotitalonsa läheisyydessä. Leskinen aloitti korjaamotoiminnan vuonna 1946. Korjaamo paloi v. 1950 tai 1951, jolloin omistaja…

1860
Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik…

1930-luku
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…

1946
Aili ja Elsa Haanpää Pikku-Tuomaalan pihalla vuonna 1946.

1950-luku
Aitan ovi (1_25 Honkajoki). Leveistä pystylaudoista tehty. Lukko, jossa avain, lisäksi sivuilla roikkuu rautaiset salvat. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitan ovi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi (1_52 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, reunassa kookas avaimenreikä. Avattuna aitan sisälle. Ks. myös kuva 1_53. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi (1_53 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, keskiosassa puinen lukko. Sama ovi toiselta puolelta kuin kuvassa 1_52. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi ja etuseinä (1_31 Honkajoki). Vaakalaudoista tehty matala ovi, jossa lukko ja rautainen salpa. Seinähirsiin on naarmutettu tekstejä ja kuvioita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan sisänäkymä (1_22 Honkajoki). Kuvassa oikealla ilmeisesti viljalaari, vasemmalla jauho- tms. tynnyreitä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan sisänäkymä (1_54 Honkajoki). Mahdollisesti aitta. Hirsirakenteinen. Kuvassa vasemmalla avoimena oleva ovi, oikealla seinällä roikkuu ilmeisesti hirven talja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan tai riihen seinää ja perustusrakenteet (1_4 Honkajoki). Hirret vanhoja ja kuluneita. Mahdollisesti sama rakennus kuin kuvassa 1_4 [sic]. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

1950-luku
Aitta (1_23 Honkajoki). Hirsirakenteinen aittarakennus korkealla perustuksella. Edessä kiviset rappuset. Etualalla kulkee tie. "Pohjoisen porstuas, Hämeen hännillä" -teoksen mukaan rakennus on Kalliomäen aitta Katkonkylässä. Katso myös 1_24 ja 1_25.…

1950-luku
Aitta (1_24 Honkajoki). Hirsirakenteinen, kuvattu takapuolelta. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitta eri kuvakulmasta. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta (1_29 Honkajoki). Hirsirakenteinen, sivulta lautavuorattu. Aitan alla lautavarasto. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta sisäpuolelta (1_10 Honkajoki). Näkymä aitan perälle, jossa hyllyillä astioita, mm. leilejä. Kuvan yläosassa näkyy kattorakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta tai riihi (1_2 Honkajoki). Hirsirakenteinen ja pärekattoinen rakennus, jossa matala ovi ja päädyn yläosassa pieni ilmaluukku. Rakennuksen sivuseinällä joitakin työkaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

Akankangas Kulvemäeltä. Vuosiluku ei tiedossa.

Alestalon pihalla seisovat Hilja Alestalo (vas.), Paavo Alestalo ja Viliina Eerikson. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Naarkoskella sijainneen Ali-Hyrylän talon pihalla ovat Aaro Hyrylä (vas.), Alli Hyrylä, Vigilia Tapiola (o.s. Hyrylä), Ines Heiniö, Vilhelmiina Hyrylä (o.s. Holma), Anselmi Hyrylä, Linda Hyrylä ja Laina Hyrylä. Edessä seisovat lapset ovat Mauri…

Kuva otettu Alli Hyrylän lypsytarhalla noin vuonna 1950-1952. Lypsytarha sijaitsi Naarkoskella. Kuvassa oikealla Maila Aavikko (o.s. Vainio) jakaa maitoa lapsille.

1926
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan…

Amalia ja Kalle Lehtinen sekä heidän kotitalonsa, joka oli vuonna 2014 yhä Pukkilan keskustassa. Talossa syntyivät ja kasvoivat myös Amalian ja Kallen pojat Arvid (Arvi) ja Viljo sekä kuusi muuta lasta.

Amalia Lehtinen ja laiduntava lehmä. Kuvassa oikealla Pukkilan työväentalo. Kuva otettu todennäköisesti 1930-luvulla.

1899
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin…

Nykyisen seurakuntakodin paikalla ollut Anttilan huvila, joka myöhemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen Majatalontien varrelle, Viljo Lehtisen saamalle rintamamiestontille. Talossa asui muun muassa pitäjän pitkäaikainen kätilö Ulla Anttila…

Avainsanat: , ,

Apteekki ja ravintola. Vuosiluku ei tiedossa.

Ennen vanhaan on ollut tapana tehdä vainajien arkut kotona. On ollut myös tapa, että omassa pajassa tehdyistä arkunnauloista ensimmäinen on lyöty pajan sisälle oven yläpuolella olevaan hirteen. Tällaisia arkun nauloja on Keiteleen Tossavanlahden…

Arvi ja Vieno Otaman talo sijaitsi Kanteleella, Mauno Perttilän kauppaa vastapäätä. Kuvassa talo on tyhjillään, sillä sotien jälkeen Arvi osti entisen Nikkilän talon maita ja rakensi uuden talonsa niiden keskellä olevalle mäelle. Kuvassa on keskellä…

Ensimmäisessä kuvassa on Arvilan talo Torpinkylässä. Toisessa kuvassa on näkymä Arvilan mäeltä. Kuva on otettu todennäköisesti ennen 1920-lukua. Viimeisessä kuvassa on vanha Kylä-Arvilan tila.

Arwauskirjassa määritellään Kanteleella sijaitsevan Ylömattilan tilan arvo vuonna 1910. Toinen tiedosto sisältää erisluettelon eli specifikatsioonin, jossa määritellään peltojen ja niityn hehtaarimäärät.
Kolmas tiedosto on maakauppias Oskar…

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

1930-luku
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta…

1930-luku
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista…

1930-luku
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

1928-1933
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

Bäckmannin jo toimintansa lopettanutta kauppaa esittävä kuva on otettu syyskuussa 1977 (kuva: Pertti Mäkelä). Vuonna 1925 otettu ryhmäkuva, jossa ovat Einar Bäckman (vas.), Irma Aarnio ja Manasse Majander, on kuvattu kaupan takana olevalla kalliolla.…

Avainsanat: ,

Naarkoskea esittävän kuvan keskellä oleva harmaa rakennus on seppä Berlinin paja. Sen vasemmalla puolella on nahkurinverstas ja oikealla puolella Perttilän talo ja niin sanottu mamman talo. Kuvan reunassa näkyy Naarkosken kivisilta, joka valmistui…

Blueman Oy:n kolmas laajennus sijoittuu tehdashallin etuosaan. Konttoritilojen lisäksi laajennukseen kuuluu kaksi majoitukseen käytettävää huonetta ja saunaosasto sosiaalisine tiloineen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.9.1977.
 
Koneluettavat metatiedot: