Aineistot (yhteensä 136)

  • Aihe on tarkasti "myymälät"

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

1983
Vuodesta 1970 alkaen toiminut päivittäistavarakauppa Koljolassa.

Kuva on otettu Askolan Osuuskaupan Pukkilan myymälässä. Kuvassa myymälänhoitaja Seppä puolisonsa kanssa. Askolan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1936. Kaupan nimi muuttui 1960-luvun vaihteessa Kohisevaksi. Vuonna 1968 Kohiseva fuusioitiin Osuusliike…

Avainsanat:

Askon pysyvä myyntinäyttely avattu Keiteleen Kone -ja Urheiluliikkeen talossa kesäkuussa 1965. Myymälänhoitaja Pirkko ja Esa Kinnunen. Toinen oikealta aluetarkastaja Kolari.

Bäckmannin jo toimintansa lopettanutta kauppaa esittävä kuva on otettu syyskuussa 1977 (kuva: Pertti Mäkelä). Vuonna 1925 otettu ryhmäkuva, jossa ovat Einar Bäckman (vas.), Irma Aarnio ja Manasse Majander, on kuvattu kaupan takana olevalla kalliolla.…

Avainsanat: ,

Savijoella sijainnut Brusilan kauppa. Kuva lienee otettu 1950-luvulla.

Figuran edustaja Keiteleen Osuuskaupassa esittelemässä tuotteitaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.10.1964.

Emilia Riihimäki Riihimäen kaupan edessä. Kuvan ottoaika ei ole tiedossa.

2020
Koljolassa toimi aikanaan osuusliikkeen kauppa, josta muistona rakennuksen seinässä edelleen kaupan logo.

Entinen Tossavaisen kauppa. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen Tossavaisen kaupparakennus ja varasto.

Avajaispäivänä uudessa farkkushopissa 22.10. Ihmisiä oli jonossa tielle asti ja pieni myymälä täyttyi heti noin sadalla asiakkaalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1976.

1930-luku
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta…

1940-luku
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…

Juho Hakkaraisen kauppa 1970-luvulla. Takana näkyy taksiasema.

1900-luku (vuosikymmen)
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa…

1910-luku
Torin alakulmasta purettiin empiretyylinen puutalo vuonna 1913, ja sen paikalle rakennettiin Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori, jonka avajaisia vietettiin 12. huhtikuuta 1915. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema punatiilinen pankkitalo…

1908-1914
Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa…

1910-luku
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta…

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar…

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

Hamulan uusi myymälä 1964. Myymälänhoitaja Reino Paananen apulaisineen.

1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

Kuva on luultavasti 1960-luvun alkupuolelta

Avainsanat: ,

Johannes (Jussi) Tossavaisen liike. 1960-luku?

Johannes Tossavaisen liike. Vasemmalla Reijo Raatikainen, Sirkka Halonen ja Pirkko Tossavainen. Oikealla kauppias Tossavainen ja Matti Tossavainen. 1966.

K-Valinta Jokinen Keiteleellä täytti viisi vuotta 16.5. Kauppias Meeri Jokista onnittelee Keiteleen Yrittäjien yhdistyksen sihteeri Anja Kinnunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.5.1978.

1920-luku
Kaarlo Kustaa Lehtovaara (1877–1961) perusti vuonna 1908 kauppias Jalmari Helteen kanssa Helle & Lehtovaara -nimisen kauppaliikkeen Hämeenlinnaan. Kauppiaat vuokrasivat entisen Strahoffin kaupan liiketilan Bogdanoffin talosta, joka sijaitsi torin…

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Kaupan avajaiset Vuonamossa. Vasemmalla kauppias Veikko ja rva Niskanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.11.1964.

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Kauppias Eila Mikkilä (vas.) ja myymäläapulainen Maili Tenhu. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.3.1975.

Kauppias Juho Tossavainen (oik.) ja myymälänhoitaja Matti Tossavainen uudistetussa liikkeessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.12.1969.

Kauppias Vilho Mikkilä ja Leena-tytär myymälässä 1965. Vilho Mikkilä osti kaupan 1961 Yrjö Valosuolta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.8.1965.

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Tässä torinkulman risteyksessä sijainneessa rakennuksessa on tehty kauppaa…

Keiteleen Esso pian 20v. Hannu Tikkanen ja asiakas Alvi Eevala (oik.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.12.1975.

Keiteleen Kauppa vaihtoi omistajaa. Vasemmalla myyjä Leena Turiigin, kauppias Pertti Väätäinen ja Aura Väätäinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12/1968.

Keiteleen Osuuskaupan kangasosasto. Takana myyjä Riitta Paanala ja Eeva Oikarinen.

Keiteleen Osuuskaupan uudella kenkäosastolla vasemmalla hra Kortelainen, rva Laukkanen, joht.Purhonen ja tark.Tahvanainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.3.1964.
 
Koneluettavat metatiedot: