Aineistot (yhteensä 10677)

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1992

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

Heikki Aikio oli Iijärven viimeinen vakituinen asukas. Nyt paikka on jäänyt kesäasujien käyttöön. Iijärveltä on löytynyt nelijalkaisia aittoja, joiden arvellaan olleen aiemmin järven rannalla asuneiden norjalaisten perua. Isänisä Juhani Aikio muutti…

1899
Julias Ailion teos "Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla - Matkamuistelma" hankittiin Savijoen Lainakirjaston kokoelmiin vuonna 1901. Kirjastossa tallella olevan luettelon mukaan sen hinta oli tuolloin 1 markka ja 35 penniä. "Kesäkausi…

1917
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli…

1915
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan…

1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

1974
Teos on taiteilijakirja. Sisältää piirroksia, joiden mallina on ollut Outi Heiskanen.

Avainsanat:

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin. Sisällys: Otteita Meurmanin kirjoituksesta Dagbladi-puoluetta vastaan.

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin.Sisällys: Koulu-ylihallituksen lausunto. Kuopion tyttökoulusta. Luistinrata ja luistinradan liput. Kuopion Sanomain erehdys.

1886
Kirje on kirjoitettu Raittiuden Ystävät -seuran viralliselle kirjepaperille. Kirjeen on allekirjoittanut seuran puolesta A. A. Granfelt.

Avainsanat: , ,

2012-09-9
"Inarin vilja oli paljon valkiampi kuin Keski-Suomen vehnä", muistelee Aarne Akujärvi Ylivieskan isäntien todenneen, kun he näkivät inarilaisten evakkotaipaleelle mukanaan tuomat ohrajauhot. Ohra jauhettiin akujärveläisten talollisten omistamassa…

Ruotsi-Suomessa 1600-luvulla käyttöön otettu Suuri Postitie Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan kulki myös Raision kautta. Postitien historiallista maisemaa saattaa vielä aistia Jertantiellä, Kuloisissa. Kuva on 1950-luvun lopulta.

Avainsanat: ,

Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

1950-luku
Raision keskiaikainen Pyhän Martin harmaakivikirkko ennen vuosien 1968-69 restaurointia. Kuva on 1950-luvun jälkipuolelta.

Avainsanat:

1986
S. 3-27: Gustav Adolph Bökmanin Someron pitäjän kuvaus / Timo Alanen. S. 28-57: Eric Boreniuksen Someron ja Somerniemen kuvaukset vuodelta 1753 / Jussi Härme

Eripainos Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjasta 55

1993
Mäntsälä-lehdessä 30.3.1993 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista.

Avainsanat:

1993
Mäntsälä-lehdessä 5.2.1993 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista

Avainsanat:

2000
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…

2011
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…

2022
Teos on taiteilijakirja. Opus 75. Haitarikirjamuotoinen valokuvateos. Signeerattu ja numeroitu kappale (16/40).

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Kuvituksena roomalaisia skoottereita ja mopoja, pigmenttimustesuihkuvedostettu. Numeroitu painos (30/50).

Avainsanat:

1990
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Teoksessa kuusi offsetpainettua valokuvaa Percén kalastajakylästä, Kanadan Quebeckistä. Tekstinä vanha valaanpyytäjien laulu. Signeerattu ja numeroitu kappale (53/140).

Avainsanat:

1985
Teos on taiteilijakirja ja portfolio. Mustavalkoisia valokuvia kansion sisällä. Rabbe Enckellin runo "Ständigt går hårda bud genom själen...", suom. Tuomas Anhava. Painos 110 numeroitua kappaletta (105/110).

Avainsanat:

1987
Teos on taiteilijakirja. Teos on ulkoasultaan haitarikirja, jossa mustavalkoisia kuvia, runoja ja kurkistusaukkoja. Signeerattu ja numeroitu kpl (51/200).

Avainsanat:

1984
Teos on taiteilijakirja. Sisältää neljä offsetpainettua valokuvaa (irtolehtiä) ja Rabbe Enckellin runon ruotsiksi ja suomeksi. Teos on taiteilijan ensimmäinen kuvateos. Signeerattu ja numeroitu kappale (8/50).

Avainsanat:

1989
Teos on taiteilijakirja. Offsetpainettu kirja, jossa 14 valokuvaa matkustajista Montrealin busseissa ja metrossa.

Avainsanat:

1823
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka…

1890
Kirje on kirjoitettu Amerikan Suometar -sanomalehden toimistopaperille.

Avainsanat: , ,

1819-1820
Af honom sjelf antecknade.
Vittorio Alfieri ; öfversättning C. D. J:r.
Niteeseen yhteensidottu osat 1-2.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan. Kirjassa on köynnös-exlibris, jossa ei numeroa.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon…

1865
Minna Canth nuorena tyttönä Alfred Ottelinin kuvaamana,

1985
Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…
 
Koneluettavat metatiedot: